Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta
Tällä sivulla:
Voit hoitaa Kela-asioita toisen puolesta, jos hän ei voi tai halua hoitaa niitä itse.
Toisen henkilön Kela-asioita voit hoitaa eri tavoin riippuen henkilön iästä ja missä roolissa asioit. Täysi-ikäisen puolesta asiointiin tarvitaan aina lupa eli valtuutus.
Kaikkia Kela-asioita voi hoitaa toisen puolesta puhelimessa, palvelupisteessä tai postitse. Lisäksi OmaKelassa voi hoitaa joitakin asioita toisen henkilön puolesta. Toisen puolesta asiointia OmaKelassa kehitetään ja otetaan käyttöön vaiheittain.
Lapsen puolesta asiointi
Huoltajana voit hoitaa kaikkia alle 15-vuotiaan lapsesi asioita puhelimessa, palvelupisteessä, postitse ja osittain OmaKelassa.
Jos lapsi on 15–17-vuotias, hän voi halutessaan hoitaa asioitaan itse puhelimessa, palvelupisteessä tai postitse. Jos lapsella on omat verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne, hän voi asioida itse myös OmaKelassa.
Lapsen puolesta asiointi OmaKelassa
Näin asioit OmaKelassa lapsesi puolesta:
- Kirjaudu OmaKelaan omilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.
- Valitse Asioi toisen henkilön puolesta.
- Valitse lapsi, jonka asioita haluat hoitaa.
Toisen puolesta asiointia verkossa kehitetään vaiheittain. Tällä hetkellä voit hoitaa OmaKelassa näitä asioita lapsesi puolesta:
- tarkistaa käsiteltävänä olevat asiat ja seurata niiden etenemistä
- nähdä maksut ja maksupäivät
- hakea joitakin etuuksia
- lähettää liitteitä
- nähdä lapselle annetut päätökset ja muut asiakirjat.
Kaikki huoltajat näkevät samat tiedot asioidessaan lapsensa puolesta OmaKelassa.
Lapsen huoltajalla ei ole oikeutta asioida lapsen puolesta, jos lapsi on otettu huostaan.
Lapsen puolesta asiointi OmaKelassa erilaisissa tilanteissa
Yleensä molemmat vanhemmat voivat asioida lapsensa puolesta. Väestötietojärjestelmään on kuitenkin voitu kirjata tietoja, jotka voivat vaikuttaa lapsen puolesta asiointiin OmaKelassa. Esimerkiksi turvakielto tai huollonjakosopimus voi vaikuttaa huoltajan asiointiin lapsen puolesta siten, että huoltaja voi tarvita asiointia varten Suomi.fi-valtuuden.
Jos lapsen huollosta on huollonjakosopimus ja sopimuksessa on sovittu jostakin muusta asiasta kuin asumisesta, tarvitaan lapsen puolesta asiointiin OmaKelassa valtuutus. Molemmat huoltajat voivat valtuuttaa toisensa Suomi.fi-palvelussa asioimaan lapsensa puolesta. Tarvittavan Suomi.fi-valtuuden nimi on Sosiaaliturvan etuusasioiden hoitaminen.
Ohjeet huoltajien valtuuttamiseen huollonjakotilanteessa (suomi.fi)
Jos lapsella on turvakielto, kumpikaan huoltajista ei voi automaattisesti asioida hänen puolestaan OmaKelassa. Tällöin huoltajat voivat hakea Digi- ja väestötietovirastosta itselleen valtuutta asioida lapsensa puolesta. Hakemuksen käsittelyssä tarkistetaan lapsen turvakiellon syy, ja jos se on esimerkiksi huoltajan ammatti, valtuus voidaan antaa.
Jos kummallakin huoltajalla on turvakielto, kumpikaan huoltajista ei voi automaattisesti asioida lapsen puolesta. Tällöin huoltajat voivat yhdessä valtuuttaa toisen tai molemmat huoltajat asioimaan lapsen puolesta.
Jos vain yhdellä huoltajalla on turvakielto, lapsen puolesta voi asioida automaattisesti vain se huoltaja, jolla on turvakielto. Halutessaan huoltajat voivat valtuuttaa myös toisen huoltajan asioimaan lapsen puolesta.
Ohjeet huoltajien valtuuttamiseen turvakieltotilanteissa (suomi.fi)
Täysi-ikäisen puolesta asiointi
Voit asioida toisen täysi-ikäisen henkilön puolesta
- puhelimessa, palvelupisteessä ja postitse, jos olet saanut valtakirjan
- OmaKelassa, jos olet saanut Suomi.fi-valtuuden.
Huomaa, että sinulla pitää olla Suomi.fi-valtuus ja valtakirja, jos haluat hoitaa toisen henkilön Kela-asioita sekä verkossa että puhelimitse.
Toisen henkilön voi valtuuttaa myös suullisesti puhelimessa tai palvelupisteessä. Suullinen valtuutus koskee yleensä vain yhtä asiointikertaa. Kela tarkistaa sekä asiakkaan että valtuutetun henkilön henkilöllisyyden. Jos asiointitarve on jatkuva, valtuutus kannattaa tehdä valtakirjalla.
Tietyissä etuuksissa lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii etuuden hakijasta, voi käyttää puhevaltaa etuutta koskevassa asiassa, jotta Kela-asiat voidaan hoitaa joustavasti. Tämä on mahdollista, jos henkilö ei esimerkiksi sairauden tai muun vastaavan syyn takia pysty itse hakemaan etuutta.
Täysi-ikäisen puolesta asiointi OmaKelassa
Voit asioida OmaKelassa toisen täysi-ikäisen puolesta, jos hän on antanut sinulle Suomi.fi-valtuuden, jonka nimi on Sosiaaliturvan etuusasioiden hoitaminen. Valtuuden voi antaa helpoiten Suomi.fi-verkkopalvelussa. Voit saada valtuuden myös henkilöltä, joka ei käytä verkkopalveluita tai omista pankkitunnuksia.
Lue lisää Suomi.fi-valtuuden antamisesta Kela-asioiden hoitamiseen toiselle henkilölle.
Näin asioit OmaKelassa toisen puolesta:
- Kirjaudu OmaKelaan omilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.
- Valitse Asioi toisen henkilön puolesta.
- Valitse henkilö, jonka asioita haluat hoitaa.
Toisen puolesta asiointia verkossa kehitetään vaiheittain. Tällä hetkellä voit hoitaa OmaKelassa näitä asioita toisen puolesta:
- tarkistaa käsiteltävänä olevat asiat ja seurata niiden etenemistä
- nähdä maksut ja maksupäivät
- hakea joitakin etuuksia
- lähettää liitteitä
- nähdä päätökset ja muut asiakirjat.
Toistaiseksi edunvalvoja ei voi asioida edustettavansa puolesta OmaKelassa.
Edunvalvontavaltuutus
Jos haluat valtuuttaa toisen henkilön sellaisen tilanteen varalta, että et itse pysty hoitamaan asioitasi, voit tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus tehdään laatimalla edunvalvontavaltakirja.
Jos edunvalvontavaltakirja sisältää taloudellisten asioiden hoitamisen, sillä voi hoitaa Kela-asioita. Ensin edunvalvontavaltakirja täytyy kuitenkin vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Tiedon valtuutuksesta täytyy olla päivittynyt DVV:n holhousrekisteriin, jotta valtuutettu voi hoitaa Kela-asioita puolestasi. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen jälkeen valtuutettu ei tarvitse erillistä valtakirjaa tai Suomi.fi-valtuutta.
Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin edunvalvonta. Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö itse päättää etukäteen kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavoin. Se on kevyempi ja joustavampi tapa hoitaa toisen asioita kuin esimerkiksi edunvalvojan määrääminen. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta DVV:n sivuilta.
Edunvalvonta
Edunvalvojana voit asioida edustettavasi puolesta puhelimessa, palvelupisteessä ja postitse. Kela saa tiedon edunvalvojasta väestötietojärjestelmästä. Toistaiseksi edunvalvoja ei voi asioida edustettavansa puolesta OmaKelassa. Lähivuosina DVV parantaa vaiheittain edunvalvojan mahdollisuuksia asioida verkossa. Yleisillä edunvalvojilla on mahdollisuus käyttää myös kumppaneille tarkoitettuja palveluita.
Jos edustettava on aiemmin valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan asioitaan esimerkiksi valtakirjalla tai Suomi.fi-valtuudella, nämä valtuudet lakkaavat, kun hänelle määrätään edunvalvoja.
DVV tai tuomioistuin määrää edunvalvojan, jos henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse. Edunvalvojana voi olla joko yksityishenkilö, esimerkiksi perheenjäsen tai muu läheinen, tai yleinen edunvalvoja. Lue lisää edunvalvonnasta DVV:n sivuilta.
Ajankohtaista
OmaKelan lapsen puolesta asiointi helpottaa kiireistä arkea
Strömbergin perheen arki on hektistä. Koska perheen nuorimmainen Manu on erityislapsi, myös Kela-asiointia on paljon.
Lue lisää (elämässä.fi)