Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta
Toinen henkilö voi hoitaa Kela-asioita puolestasi, jos et voi tai halua hoitaa niitä itse.
Jos olet
- alle 15 vuotta, huoltajasi hoitaa asioitasi
- 15–17 vuotta, voit hoitaa omia asioitasi itse tai huoltajasi voi hoitaa niitä
- 18 vuotta tai vanhempi, voit antaa toiselle henkilölle luvan hoitaa asioitasi
- 18 vuotta tai vanhempi ja et pysty hoitamaan asioitasi itse, Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai tuomioistuin voi määrätä sinulle edunvalvojan.
Toisen puolesta voi asioida puhelimessa, palvelupisteessä tai kirjeellä. Verkossa asiointi on osittain mahdollista toisen henkilön puolesta.
Alaikäisen puolesta asiointi
Huoltaja voi hoitaa kaikkia alle 15-vuotiaan lapsen asioita puhelimessa, palvelupisteessä ja kirjeellä. Jos huoltaja tekee hakemuksen lapsen puolesta, se pitää lähettää postitse tai tuoda palvelupisteeseen.
Huoltaja voi hoitaa joitakin alaikäisen lapsensa asioita OmaKelassa.
Jos lapsi on 15–17 vuotta, hän voi halutessaan hoitaa asioitaan itse. Jos lapsella on oma vahvan tunnistautumisen väline, kuten verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne, hän voi hoitaa omia Kela-asioitaan OmaKelassa.
Täysi-ikäisen puolesta asiointi valtuutuksella
Jos olet 18 vuotta tai vanhempi, voit antaa toiselle henkilölle luvan eli valtuuttaa hänet hoitamaan asioitasi. Voit myös valtuuttaa useita eri henkilöitä. Valtuutetun henkilön pitää olla vähintään 18 vuotta.
Voit valtuuttaa toisen henkilön
- valtakirjalla, jolla hän voi hoitaa asioitasi puhelimessa, palvelupisteessä tai postitse
- Suomi.fi-valtuudella, jolla hän voi hoitaa asioitasi OmaKelassa.
Lue lisää valtakirjan tekemisestä.
Lue lisää toisen puolesta asioinnista OmaKelassa.
Edunvalvontavaltuutus
Jos haluat valtuuttaa toisen henkilön sellaisen tilanteen varalta, että et itse pysty hoitamaan asioitasi, voit tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta DVV:n sivuilta.
Jos valtakirja sisältää taloudellisten asioiden hoitamisen, sillä voi hoitaa Kela-asioita, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen.
Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin edunvalvoja.
Edunvalvoja
Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Edunvalvojana voi olla yksityishenkilö, esimerkiksi perheenjäsen tai muu läheinen. DVV tai tuomioistuin voi määrätä yleisen edunvalvojan henkilölle, joka ei pysty hoitamaan asioitaan itse. Lue lisää edunvalvojasta DVV:n sivuilta.
Edunvalvoja ei voi asioida päämiehensä puolesta OmaKelassa. Jos päämies on aiemmin valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan asioitaan, nämä valtuudet lakkaavat, kun hänelle määrätään edunvalvoja.
Edunvalvoja voi asioida muissa asiointikanavissa eli puhelimessa, palvelupisteessä ja kirjeellä. Yleisillä edunvalvojilla on mahdollisuus käyttää myös kumppaneille tarkoitettuja palveluita.