Buohcuvuođabeaiveruhta

Kela máksá buohcuvuođa áiggis buohcuvuođabeaiveruđa. Sáhtát oažžut buohcuvuođabeaiveruđa, juos leat 16–67-jahkásaš itge buohcuvuođa dihtii nákce bargui.

Buohcuvuođabeaiveruhta máksojuvvo dábálaččat dan maŋŋá, go leat leamašan buohccin 10 beaivvi. Juos leat fitnodatdoalli, sáhtát oažžut buohcuvuođabeaiveruđa juo árabui. Juos oaččut buohcanluomus bálkká, Kela máksá buhtadusa bargoaddái.

Man olu oaččut buohcuvuođabeaiveruđa?

Buohcuvuođabeaiveruđa mearri rehkenastojuvvo jahkeboađuid vuođul. Jahkeboađuin oaivvildit  boađuid 12 mánu áigodagas. Juos doavttir gávnnaha du bargonávccaheapmen ovdamearkka dihte miessemánu 2020 rájes, Kela rehkenastá buohcuvuođabeaiveruđa meari daid boađuid vuođul, maid  leat ožžon 1.4.2019-31.3.2020.

Jahkeboađuide rehkenastojuvvojit ovdamearkan bálkkát, fitnodatdoalli boađut, bargguhisvuođadoarjagat ja muhtin eará doarjagat. Maiddái stuđeanta, gii oažžu oahpporuđa, sáhttá buohccádettiin ohcat buohcuvuođabeaiveruđa.

Beaiveruhta máksojuvvo dábálaččat 6 beaivvis vahkus.

Sáhtát ieš árvvoštallat rehkenastiin, man olu oaččut buohcuvuođabeaiveruđa (suomagillii). Jeara lasi bálvalannummiris 020 692 204.

Buohcuvuođabeaiveruđa mearri

Doavttir lea gávnnahan Liissá bargonávccaheapmen 14.4.2020 rájes. Buohcuvuođabeaiveruhta vuođđuduvvá boađuide áigodagas 1.3.2019-29.2.2020. Dán áigodagas Liissá bálká lea leamaš 2500 e/mb (brutto) ja luopmoruhta 1 125 e (brutto).

Jahkeboađut rehkenastojuvvojit ná: 12 mb x 2 500 e + 1 125 e = 31 125 e. Buohcuvuođabeaiveruhta lea sulaid 70 % jahkeboađuin.

Liissá buohcuvuođabeaiveruhta lea sulaid 65 e/árgabeaivi.

Oza buohcuvuođabeaiveruđa 2 mánu siste das, go bargonávccahisvuohta álgá.

Bruttoboađut leat boađut, main ii leat gessojuvvon vearru.

Man guhká buohcuvuođabeaiveruhta máksojuvvo?

Buohcuvuođabeaiveruhta máksojuvvo eanemustá sulaid jagi áigge. Juo ovdal dan čielggaduvvo, livččiigo veajuiduhttimis veahkki buohcuvuođa dikšumii.

Juos leat bargi, Kela bivdá dus bargodearvvasvuođadoaktárat cealkámuša du bargonávccain ja barggus joatkinvejolašvuođain. Cealkámuš dárbbašuvvo maŋimustá dalle, go buohcuvuođabeaiveruhta lea máksojuvvon 90 árgabeaivvi.

Joatkkaáigi buohcuvuođabeaiveruhtii

Kela sáhttá muhtin dáhpáhusain mieđihit buohcuvuođabeaiveruhtii joatkkaáiggi. Dákkár dilli sáhttá šaddat, juos leat juo ožžon buohcuvuođabeaiveruđa eanemusáiggi nappo sulaid jagi ja máhccan bargui. Fuomášat goittotge, ahte du buohcuvuohta ain eastá bargama. Dalle Kela sáhttá máksit beaiveruđa vel 50 beaivvi lasi.

Eaktun goit lea, ahte leat leamašan barggus ovttatmano 30 beaivvi nappo sulaid ovtta mánotbaji dan maŋŋá, go buohcuvuođabeaiveruđa máksin lea nohkan.

Juos bargonávccahisvuohta joatkašuvvá ainge, itge sáhte máhccat bargui, čielggaduvvo, sáhtátgo báhcit bargonávccahisvuođaealáhahkii.

Loga lasi