Buohcuvuođabeaiveruhta

Kela máksá buohcuvuođa áiggis buohcuvuođabeaiveruđa. Sáhtát oažžut buohcuvuođabeaiveruđa, juos leat 16–67-jahkásaš itge buohcuvuođa dihtii nákce bargui.

Buohcuvuođabeaiveruhta máksojuvvo dábálaččat dan maŋŋá, go leat leamašan buohccin 10 beaivvi. Juos leat fitnodatdoalli, sáhtát oažžut buohcuvuođabeaiveruđa juo árabui.

Maiddái bargguhis olmmoš dahje stuđeanta, gii oažžu oahpporuđa, sáhttá buohccádettiin ohcat buohcuvuođabeaiveruđa.

Juos oaččut buohcuvuođabeaiveruđa áigge bálkká, Kela máksá buohcuvuođaruđa du bargoaddái.

Oza buohcuvuođabeaiveruđa 2 mánu siste das, go bargonávccahisvuohta álgá.

Man olu oaččut buohcuvuođabeaiveruđa?

Buohcuvuođabeaiveruđa mearri rehkenastojuvvo jahkeboađuid vuođul. Jahkeboađuin oaivvildit boađuid 12 mánu áigodagas. Juos doavttir gávnnaha du bargonávccaheapmen ovdamearkka dihte miessemánu 2022 rájes, Kela rehkenastá buohcuvuođabeaiveruđa meari daid boađuid vuođul, maid leat ožžon 1.4.2021–31.3.2022.

Beaiveruhta lea álo unnit go jahkeboađut. Dábálaččat dat lea sulaid 70 % jahkeboađuin.

Sáhtát ieš árvvoštallat rehkenastiin, man olu oaččut buohcuvuođabeaiveruđa (suomagillii). Sáhtát maiddái jearrat lasi bálvalannummiris 020 692 204.

Buohcuvuođabeaiveruđa mearri

Doavttir lea gávnnahan Liissá bargonávccaheapmen 14.4.2020 rájes. Buohcuvuođabeaiveruhta vuođđuduvvá boađuide áigodagas 1.3.2019–29.2.2020. Dán áigodagas Liissá bálká lea leamaš 2500 e/mb (brutto) ja luopmoruhta 1 125 e (brutto).

Jahkeboađut rehkenastojuvvojit ná: 12 mb x 2 500 e + 1 125 e = 31 125 e. Buohcuvuođabeaiveruhta lea sulaid 70 % jahkeboađuide rehkenastojuvvon boađuin.

Liissá buohcuvuođabeaiveruhta lea sulaid 65 e/árgabeaivi.

Bruttoboađut leat boađut, main ii leat gessojuvvon vearru.

Man guhká buohcuvuođabeaiveruhta máksojuvvo?

Buohcuvuođabeaiveruhta máksojuvvo eanemustá sulaid jagi áigge.

Kela čielggada buohcuvuođabeaiveruđabaji áigge, livččiigo veajuiduhttimis ávki buohcuvuođat dikšumis. Juos leat bargi, Kela bivdá du sáddet bargodearvvasvuođadoaktára cealkámuša du bargonávccain ja vejolašvuođas joatkit dálá barggus. Kela dárbbaša cealkámuša maŋimustá dalle, go leat ožžon buohcuvuođabeaiveruđa 90 árgabeaivvi.

Bargodearvvasvuođadikšun sáhttá čielggadit du dili maiddái maŋŋeleappos. Doaimmat Kelai maiddái dasa gullevaš cealkámušaid.

Lassebeaivviid buohcuvuođabeaiveruhtii

Muhtin dáhpáhusain Kela sáhttá mieđihit buohcuvuođabeaivebadjái lassebeivviid.

Dábálaččat buohcuvuođabeaiveruđa sáhttá oažžut eanemustá sulaid jagi áigge. Juos leat máhccan bargui dan maŋŋá, muhto de geavvá nu ahte buohcuvuohta ain hehtte bargama, Kela sáhttá máksit buohcuvuođabeaiveruđa vel 50 beaivvi lasi.

Lassebeivviid eaktun goit lea, ahte leat leamašan barggus ovttatmano 30 beaivvi nappo sulaid ovtta mánotbaji dan maŋŋá, go buohcuvuođabeaiveruđa eanemusáigi lea nohkan.

Juos bargonávccahisvuohta joatkašuvvá itge sáhte máhccat bargui, Kela dahje bargoealáhatlágádusa áššedovdit dutket, sáhtátgo báhcit bargonávccahisvuođaealáhahkii.

Loga lasi