Lápmásiiddoarjagat

Juos dus dahje du mánás lea lámisvuohta dahje buohcuvuohta, mii bistá guhká ja dahká beaivválaš eallima váttisin, sáhtát oažžut lápmásiiddoarjaga.  Kela meroštallá vuoigatvuođa doarjagii dan vuođul, man olu lámisvuohta dahje buohcuvuohta váikkuha beaivválaš eallimii.

Lápmásiiddoarjja mánnái

Vuollel 16-jahkásaš sáhttá oažžut lápmásiiddoarjaga, juos

lápmásiiddoarjaga, juos

  • sus lea doaktára gávnnahan lámisvuohta dahje guhkesáigásaš buohcuvuohta
  • máná dikšun lea eanet gáibideaddji ja losit go dakkár máná dikšun, geas ii leat lámisvuohta dahje buohcuvuohta
  • lámisvuohta dahje buohcuvuohta bistá unnimustá 6 mánotbaji.

Vuođđolápmásiiddoarjja lea sulaid 93 e/mb.

Bajiduvvon doarjja lea sulaid 218 e/mb.

Bajimus doarjja lea sulaid 423 e/mb.

Loga lasi vuollel 16-jahkásačča lápmásiiddoarjaga ohcamis (suomagillii).

Lápmásiiddoarjja rávesolbmui

Badjel 16-jahkásažžan sáhtát oažžut lápmásiiddoarjaga, juos

  • dus lea doaktára gávnnahan lámisvuohta dahje guhkesáigásaš buohcuvuohta
  • du návccat birget árgabeaivvis ja fuolahit alddát leat hedjonan unnimustá jagi áigge
  • lámisvuohta dahje buohcuvuohta hehtte du eallima, ja dárbbašat dan dihte veahki dahje bagadallama.

Vuođđolápmásiiddoarjja lea sulaid 93 e/mb.

Bajiduvvon doarjja lea sulaid 218 e/mb.

Bajimus doarjja lea sulaid 423 e/mb.

Loga lasi 16 jagi deavdán olbmo lápmásiiddoarjaga ohcamis (suomagillii).

Ealáhatoažžu dikšundoarjja

Ealáhatoažžun sáhtát oažžut dikšundoarjaga, juos

  • leat ealáhagas ollesáigásaččat
  • dus lea doaktára gávnnahan lámisvuohta dahje guhkesáigásaš buohcuvuohta
  • du návccat birget árgabeaivvis ja fuolahit alddát leat hedjonan unnimustá jagi áigge
  • dárbbašat lámisvuođa dahje buohcuvuođa dihte veahki dahje bagadeami.

Vuođđodikšundoarjja lea sulaid 71 e/mb.

Bajiduvvon doarjja lea sulaid 156 e/mb.

Bajimus doarjja lea sulaid 329 e/mb.

Veteránalassi lea sulaid 108 e/mb.

Loga lasi ealáhaga oažžu dikšundoarjaga ohcamis (suomagillii).

Lámis olbmuid dulkonbálvalus

Juos dárbbašat dulkoma gullanváttu, gullan-oaidninváttu dahje hállanváttu dihte, sáhtát oažžut Kelas dulkkaid árgga dilálašvuođaide.

Galggat vuos ohcat vuoigatvuođa dulkonbálvalussii. Dan maŋŋá sáhtát ieš diŋgot Kelas dulkka ovdamearkka dihte stuđeremii, bargoeallimii dahje astoáigge doaimmaide.

Lassediehtu lámis olbmuid dulkonbálvalusas gávdno Kela siidduin (suomagillii).

Loga lasi das, mo ozat vuoigatvuođa geavahit lámis olbmuid dulkonbálvalusa (suomagillii).