Työterveyshuollon korvattavat kustannukset
Tällä sivulla
- Kela voi korvata työnantajalle ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksia.
- Korvattavia kustannuksia voi syntyä esimerkiksi lääkärien palveluista, laboratoriotutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista.
- Ehkäisevää työterveyshuoltoa ovat esimerkiksi työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, ohjaus ja neuvonta sekä ensiapuvalmiuden ylläpito.
- Sairaanhoitoon voi kuulua esimerkiksi työterveyslääkärin antama hoito tai terveydentilan selvittäminen.
- Työnantaja voi halutessaan tarjota henkilöstöetuna muitakin terveyspalveluja, kuten hammashoitoa. Näistä palveluista ei voi hakea työterveyshuollon korvausta, mutta Kela voi maksaa niistä sairaanhoitokorvausta.
Millaisia kustannuksia Kela korvaa?
Kela voi maksaa korvausta
- ehkäisevästä työterveyshuollosta
- yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, jonka työnantaja hankkii samalta työterveyshuollon palveluntuottajalta kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut.
Korvattavia kustannuksia voi syntyä esimerkiksi
- työterveyshuollon ammattihenkilöiden palveluista
- työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluista
- laboratoriotutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista
- työpaikan ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä
- työterveyslääkärin pyytämistä erikoislääkärin palveluista ja tutkimuksista
- hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan perimistä yleis- tai perusmaksuista (Kumppanit-osio).
Kela korvaa myös sellaisia palveluita, jotka on annettu etäpalveluna, kuten videoyhteydellä (Kumppanit-osio).
Kun työterveyshuolto on ostettu hyvinvointialueelta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, hyväksyttäviä kustannuksia ovat työterveyshuollon palveluista perityt maksut ja palkkiot.
Kun työnantaja järjestää työterveyshuollon omalla työterveysasemalla, korvattavat kustannukset perustuvat palvelujen tuottamisen kustannuksiin, kuten palkka- ja perustamiskustannuksiin.
Erikoislääkärin palvelujen ja tutkimusten kustannukset voidaan korvata työterveyshuollon kustannuksina, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatiota arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitoa. Työkyvyn arviointi- ja hoitovastuun on säilyttävä työterveyslääkärillä.
Korvausta voi saada työntekijän käynnistä vastaanotolla, erikoislääkärin lausunnosta ja lausunnon antamiseksi välttämättömistä tutkimuksista.
Kela ei korvaa työterveyshuoltona erikoislääkärin antamaa sairaanhoitoa sekä siihen liittyviä toimenpiteitä ja tutkimuksia.
Kela ei korvaa esimerkiksi
- erikoislääkärin tekemää sairaanhoidon toimenpidettä (esim. niveleen annettava injektio)
- käyntiä erikoislääkärillä ilman työterveyslääkärin konsultaatiolähetettä.
Työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluista aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata vain, kun työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut palvelut tarpeellisiksi esimerkiksi työpaikkaselvitysten tai terveystarkastusten perusteella.
Työterveyshuollon asiantuntijoita ovat työterveyshuoltoon pätevöityneet psykologit. Lisäksi työterveyshuollon asiantuntijoita voivat olla työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen alan, maatalouden ja liikunnan asiantuntijat, optikot sekä puhe- ja ravitsemusterapeutit, joilla on työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus.
Ehkäisevän työterveyshuollon korvattavia kustannuksia
Työnantajan pitää järjestää ehkäisevä työterveyshuolto, jos sillä on yksikin työntekijä.
Ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluu esimerkiksi työpaikkaselvitys, toiminnan suunnittelu, terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus sekä ensiapuvalmiuden ylläpito. Työnantaja saa työterveyshuollolta myös työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin pohjautuvia toimenpide-ehdotuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi työturvallisuuden parantamiseen.
Kela voi korvata työnantajalle perusselvityksen tekemisestä aiheutuneita kustannuksia sekä perusselvityksen perusteella tehtyjen suunnattujen selvitysten kustannuksia.
Kela voi korvata työnantajalle kustannuksia, jotka ovat syntyneet työpaikan kanssa yhteistyössä tehdystä
- toimintasuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta
- työkyvyn hallintatavan laatimisesta
- muusta toiminnan suunnittelusta.
Jos työterveyshuolto tekee toiminnan suunnittelua ilman työpaikan edustajaa, työterveyshuollon kustannuksina korvataan vain toimintasuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta tai työpaikkaselvityksen suunnittelusta syntyneitä kustannuksia.
Kela voi korvata työnantajalle
- lakisääteisiä terveystarkastuksia
- muita terveystarkastuksia, kuten esimerkiksi työhöntulotarkastuksia.
Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöille säännölliset terveystarkastukset, jos työhön liittyy erityistä sairastumisen vaaraa tai terveydellisiä erityisvaatimuksia.
Lue lisää terveystarkastusten järjestämisestä (tyosuojelu.fi).
Työterveyshuollon tehtävänä on tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (kutsutaan lyhenteellä TANO) työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa. TANO sisältyy lähes kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin (esim. työpaikkaselvitys, terveystarkastus, sairausvastaanotto), mutta sitä tehdään myös erillisenä toimintana. Kela korvaa yksilöllisesti ja tarpeen mukaan ryhmätoimintana annettua TANOa.
Ryhmätoiminnan kustannusten korvaaminen edellyttää esimerkiksi seuraavia asioita:
- Ryhmätoiminta on todettu tarpeelliseksi työpaikkaselvityksessä, terveystarkastuksissa ja muilla työterveyshuollon menetelmillä.
- Ryhmätoiminta on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai sen liitteessä.
- Ryhmätoimintaa järjestävät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat.
- Työterveyshuolto on määritellyt etukäteen ryhmätoiminnan sisällön, osallistujamäärän ja keston.
- Työterveyshuollon ammattihenkilöt valitsevat ryhmään työntekijöitä, jotka tarvitsevat neuvoja ja ohjausta. Työntekijät valitaan ryhmään työn kuormitustekijöiden, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn perusteella.
Työnantaja voi saada korvausta ensiapuvälineistä ja -koulutuksesta, jos
- työpaikkaselvityksessä on arvioitu, että työssä on tapaturmariski, ja sen perusteella on todettu ensiapukoulutuksen ja -välineiden tarve
- todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
- ensiapukoulutus ja -välineet liittyvät työntekijöiden omaan työturvallisuuteen.
Korvaukseen oikeuttavia ensiapuvälineitä ovat esimerkiksi
- sidetarvikkeet, laastarit ja silmänhuuhteluvälineet
- ensiapulaukut, -pakkaukset ja -kaapit sekä niiden tavanomainen sisältö ja täydennystarvikkeet.
Korvaukseen oikeuttavia ensiapukoulutukseen liittyviä kustannuksia ovat
- ensiapukouluttajan palkkiot
- tarpeellisen opetusmateriaalin kustannukset ja välinevuokrat
- koulutustiloista maksettava erillinen vuokra
- ensiapukouluttajan ja koulutukseen osallistuvien matkakustannukset.
Korvaamisen edellytyksenä on, että ensiapukouluttajalla on jokin seuraavista pohjakoulutuksista:
- terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö eli sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, fysioterapeutti, hammaslääkäri tai lääkäri
- nimikesuojattu ammattihenkilö eli lähihoitaja (perustason ensihoito tai sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala), pelastaja, palomies-sairaankuljettaja tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja.
Lisäksi kouluttajalta edellytetään, että hänellä on SPR:n ensiavun ja terveystoiminnan asiantuntijaryhmän suosituksen mukainen lisäkoulutus (punainenristi.fi, pdf).
Rokotusten kustannuksia voidaan korvata työterveyshuollon kustannuksina, jos rokotukset ovat työn takia tarpeellisia ja suojaavat työntekijää tartunnoilta, joille hän voi altistua työssään. Myös työmatkojen vuoksi välttämättömien rokotusten ja kansainvälisen rokotuskortin kustannukset korvataan.
Rokotusten tarvearvion pitää perustua työterveyshuollon ammattihenkilöiden tekemään työpaikkaselvitykseen. Työn vuoksi tarvittavat rokotukset kirjataan toimintasuunnitelmaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotusten kustannukset korvataan (korvausluokka I), jos henkilöstö työskentelee infektiopotilaiden sekä infektioalttiiden potilaiden hoitoon ja huoltoon liittyvissä tehtävissä. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien ja raskaana olevien influenssarokotusten kustannuksia korvataan myös muun terveydenhuollon kustannuksina (korvausluokka II).
Rokotevalmisteista ei makseta korvausta, jos ne ovat palveluntuottajalle maksuttomia.
Sairaanhoidon korvattavia kustannuksia
Lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoista, työterveyspainotteista sairaanhoitoa ja muita terveydenhuollon palveluja.
Kela maksaa yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta korvauksia, kun palveluiden järjestämisestä sovitaan saman palveluntuottajan kanssa, jolta hankitaan ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Työnantaja ja palveluntuottaja määrittelevät työterveyshuoltosopimuksessa, mitä työterveyshuoltoon kuuluva sairaanhoito sisältää.
Huomaa, että muista henkilöstöetuna tarjotuista terveyspalveluista (esim. hammashoito) ei voi saada työterveyshuollon korvausta, mutta työnantaja voi hakea niistä sairaanhoitokorvausta.
Sairaanhoitoon voi kuulua esimerkiksi
- työterveyslääkärin, työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin antama hoito
- työterveyspsykologin tekemä terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi, joka perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön tai tarvearvioon
- fysioterapiahoitosarja työterveyslääkärin lähetteellä
- erikoislääkärin konsultaatiot työkyvyn, terveydentilan ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi siten, että hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä
- tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.
Oman työterveysaseman kustannukset
Kela korvaa työnantajalle oman työterveysaseman perustamiseen ja käyttöön liittyviä kustannuksia.
Perustamiskustannuksina korvattavia kustannuksia voi syntyä
- tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteistosta
- kalustosta
- työterveyshuollon omaksi ostetuista tietojärjestelmistä.
Kiinteistöön liittyvät rakennus-, hankinta-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset eivät ole korvattavia.
Lisäksi korvataan työterveysaseman kohtuullisia ylläpito- ja käyttökustannuksia, joita ovat muun muassa
- työterveyshuollossa toimivan henkilöstön palkka- ja toimitilakustannukset
- tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja kaluston käytöstä ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset
- työterveyshuollon tietojärjestelmien käytöstä ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset.
Mikä ei ole korvattavaa työterveyshuoltoa?
Työterveyshuollon palveluntuottaja voi periä työterveyshuollon avustavan henkilöstön ja toimistotyön kuluista yleis- tai perusmaksuja. Kela ei kuitenkaan korvaa tällaisia yleismaksuja, jos tilikauden aikana ei ole käytetty työterveyshuollon palveluita.
Työsuojeluun liittyvät kustannukset, kuten työpaikan riskien arviointikustannukset, kuuluvat kokonaan työnantajan vastuulle, eikä niistä voi saada työterveyshuollon korvausta.
Työterveyshuollon korvausta ei voi saada esimerkiksi seuraavista kustannuksista:
- muut henkilöstöetuna tarjotut terveyspalvelut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon (esim. hammashoito)
- näyttöpäätelasit
- henkilökohtaiset suojaimet ja apuvälineet
- lääkkeet, paitsi jos kyseessä on ulkomaan työmatkalle tarpeelliset lääkkeet
- huumausainetestit
- erikoissairaanhoito
- psykologin antama terapia
- harrastus- ja virkistystoiminta, kuten kuntosali ja liikuntaryhmät
- työn kehittäminen ja organisointi, kuten työnohjaus, hyvinvoinnin ja johtamisen luennot ja koulutukset, muutos- ja esimiesvalmennukset
- terveydenhuollon opiskelijoiden (esim. lääketieteen kandidaatit) antama hoito, tutkimus ja muut palvelut.
Korvausta ei voi saada myöskään erikseen laskutetuista maksuista, jotka eivät perustu palveluiden käyttöön, kuten esimerkiksi yleiset poliklinikka- ja toimistomaksut, laitososuudet, laskutuslisät, komissio- tai palvelumaksut sekä Resepti-palvelun ja Potilastietovarannon käyttömaksut.
Seuraaviin tilanteisiin on omat lakisääteiset korvausjärjestelmänsä. Siksi Kela ei maksa niistä työterveyshuollon korvausta:
Työterveyshuollon palvelujen lisäksi työnantaja voi halutessaan tarjota henkilöstöetuna muitakin terveyspalveluja, kuten hammashoitoa. Niistä ei voi saada työterveyshuollon korvausta, vaikka palvelut olisivat peräisin samalta palveluntuottajalta kuin työterveyshuolto. Kela voi kuitenkin maksaa näistä palveluista sairaanhoitokorvausta.
Korvausta voidaan maksaa vain taksaluettelon mukaisista hoidoista, toimenpiteistä, lääkärinpalkkioista ja lääkärinlausunnoista.
Sairaanhoitokorvausten taksaluettelot (Kumppanit-osio)
Kela maksaa sairaanhoitokorvauksen sille, joka maksaa palvelusta palveluntuottajalle:
- Jos työntekijä maksaa terveyspalvelusta itse, hän saa Kelan sairaanhoitokorvauksen suoraan kassalla. Työntekijä saa sairaanhoitokorvauksen suoraan kassalla myös silloin, jos hän maksaa palvelusta terveysedulla (esim. Epassi, Smartum tai Edenred).
- Työntekijä voi hakea omavastuuosuudesta korvausta työnantajaltaan, jos se kuuluu työnantajan maksamiin lisäetuihin.
- Jos työnantaja maksaa kustannukset suoraan palveluntuottajalle, työnantaja hakee sairaanhoitokorvauksen.
Kun haet työnantajana sairaanhoitokorvauksia, käytä lomaketta Tilitys Suomessa syntyneistä sairausvakuutuslain mukaisista kustannuksista SV131 (pdf). Tarvitset korvausta varten myös yksilöidyn valtakirjan työntekijältä. Valtakirja voidaan tehdä lomakkeella Suomessa syntyneet sairaanhoitokustannukset SV127 (pdf). Voit lähettää lomakkeen Kumppanien asiointipalvelussa tai postitse osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 KELA.
Lue myös
Mitkä ovat korvauksen saamisen edellytykset, kuinka paljon korvausta voi saada, ja miten korvausta haetaan?
Voit kysyä neuvoa myös sähköpostitse tyoterveyshuolto@kela.fi. Lähetä viesti Kelan suojatulla sähköpostilla.