Osasairauspäiväraha ja osa-aikatyö | Työnantajat | KelaSiirry sisältöön

Osasairauspäiväraha työnantajalle

  • Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän paluuta kokoaikatyöhön.
  • Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos lääkäri suosittelee osa-aikatyötä ja työaikaa vähennetään 40–60 % kokoaikatyöstä. Osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa kokoaikatyön mukaista palkkaa.
  • Osa-sairauspäivärahan omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan, osasairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
  • Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. Määrä perustuu työntekijän vuosituloihin.
  • Jos osa-aikatyö keskeytyy tilapäisesti esimerkiksi vuosiloman vuoksi, osasairauspäivärahan maksaminen riippuu siitä, pidetäänkö osa-aikatyösopimus keskeytyksen aikana voimassa.
  • Jos sopimus pidetään voimassa, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu ja työntekijän osasairausrahapäivät kuluvat. 
  • Jos sopimusta ei pidetä voimassa tilapäisen keskeytyksen aikana, osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa. Jos osa-aikatyösopimus muuttuu keskeytyksen jälkeen, työnantaja toimittaa Kelaan tiedot uudesta osa-aikatyösopimuksesta.

Milloin työnantaja voi saada osasairauspäivärahaa?

Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos työntekijä tekee sairastumisen vuoksi työtään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän paluuta kokoaikaiseen työhönsä.

Työnantaja voi saada osasairauspäivärahaa, kun

  • lääkäri on arvioinut, että työntekijä voi palata työhön osa-aikaisesti
  • kokoaikatyön työaikaa on vähennetty 40–60 %
  • työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön mukaista täyttä palkkaa.

Osa-aikatyöjärjestely täytyy sopia vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselle ajalle. Kela maksaa osasairauspäivärahaa enintään 150 arkipäivältä.

Oikeus osasairauspäivärahaan alkaa vasta omavastuuajan jälkeen.

Jos työntekijä on ollut sairauslomalla ennen osasairauspäivärahaa, on tärkeää, että myös sairauspäivärahaa on haettu. Tämä vaikuttaa osasairauspäivärahan hakemuksen käsittelyyn.

Lääkärin suositus osa-aikatyöstä

Ennen kuin työpaikalla tehdään sopimus osa-aikatyöstä, lääkäriltä tarvitaan arvio osa-aikatyön sopivuudesta. Lääkäri arvioi, voiko työntekijä tehdä työtä osa-aikaisesti ilman, että hänen toipumisensa vaarantuu. 

Osasairauspäivärahan hakemista varten tarvitaan lääkärintodistus A tai lääkärinlausunto B. Todistuksen voi kirjoittaa työterveyslääkäri tai muu työntekijän työolosuhteet tunteva lääkäri.

A-todistuksen perusteella voi saada osasairauspäivärahaa yleensä enintään 60 päivää. Tämän jälkeen tarvitaan laajempi B-lausunto. 

Mikä on kokoaikatyötä?

Kokoaikatyöstä on kyse yleensä silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Työaika voi olla tätä lyhyempi, jos työaika vastaa kyseisen alan kokoaikaisen työntekijän työaikaa. Osasairauspäivärahakauden aikana osa-aikatyön työtehtävät voivat olla samoja kuin aiemmin tai työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan räätälöityjä.

Työntekijää voi pitää kokoaikatyössä olevana myös silloin, kun hänellä on samanaikaisesti useampi osa-aikatyö, joiden yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Osa-aikatyön tekemisen pitää perustua työolot tuntevan lääkärin B-lausuntoon.  Jokaisen osa-aikaisen työsuhteen pitää olla voimassa koko osasairauspäivärahakauden ajan.

Tällaisessa tapauksessa työntekijä sopii jokaisen työnantajansa kanssa erikseen työajastaan niin, että hänen kokonaistyöaikansa vähentyy 40–60 % ja työt järjestetään työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan. Yksittäisen työsuhteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että työaika voi pysyä ennallaan tai vähentyä jonkin verran tai että työntekijä ei tee kyseistä työtä osasairauspäivärahakauden aikana ollenkaan.

Työntekijän työtehtävät voivat olla samoja kuin aiemmin tai jäljellä olevan työkyvyn mukaan räätälöityjä. Kela tarvitsee kaikilta osa-aikaisen työntekijän työnantajilta tiedon, miten työ toteutetaan työpaikalla osasairauspäivärahakauden aikana. Tieto tarvitaan riippumatta siitä, maksaako työnantaja palkkaa tältä ajalta. Kela tarvitsee tiedon myös siitä, mistä työstä tai töistä työaikaa vähennetään ja mikä on työaika kaikissa töissä yhteensä.

Kokoaikatyöstä on kyse myös silloin, kun työaikaa on vähennetty esimerkiksi perhevapaan tai terveydellisten syiden vuoksi. Jos vähennetty työaika on alle 30 tuntia viikossa, osasairauspäiväraha on mahdollinen, kun alkuperäinen työaika on ollut vähintään 30 tuntia viikossa tai alan kokoaikaisen työajan mukainen.

Esimerkki tilanteesta, jossa työaikaa on lyhennetty ennen osasairauspäivärahakauden alkamista

Anni on ollut osittaisella hoitovapaalla, ja hänen työaikaansa on vähennetty 30 tuntiin osittaisen hoitovapaan ajaksi.

Vähennetty työaika on 80 % Annin normaalista kokoaikatyöstä, joka on 37,5 tuntia viikossa. 

Anni sairastuu osittaisen hoitovapaan aikana, mutta haluaa jatkaa työssään osa-aikaisesti osasairauspäivärahalla. Osasairauspäivärahan takia vaadittava työajan vähentäminen 40–60 %:iin on Annin tilanteessa mahdollista tehdä joko lyhennetystä työajasta tai tätä edeltäneestä kokoaikaisen työn työajasta.

Esimerkki tilanteesta, jossa työaikaa on vähennetty alle 30 tuntiin ennen osasairauspäivärahakauden alkamista

Kallen työaikaa on terveydellisistä syistä vähennetty 28 tuntiin. Vähennetty työaika on 75 % Kallen normaalista kokoaikatyöstä, joka on 37,5 tuntia viikossa.

Kalle sairastuu lyhennetyn työajan aikana, mutta pystyy jatkamaan työssään osa-aikaisesti. Työkyvyttömyyttä edeltävä työaika 28 tuntia viikossa ei täytä kokoaikatyön edellytystä. Kallen täytyy siis sopia työnantajansa kanssa työajan vähentämisestä niin, että työaika on 40–60 % normaalista kokoaikatyön työajasta, joka on 37,5 tuntia.

Työntekijää pidetään kokoaikatyössä olevana myös silloin, kun työ on ollut keskeytyneenä ennen osasairauspäivärahakautta esimerkiksi perhevapaan, sairausloman tai lomautuksen takia. 

Omavastuuaika

Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa omavastuun jälkeiseltä ajalta. Osa-aikaisen työskentelyn voi kuitenkin aloittaa jo omavastuuaikana, eikä se vaikuta omavastuuajan kulumiseen. 

Omavastuuaika on

  • sairastumispäivä ja sitä yhtäjaksoisesti seuraavat 9 arkipäivää.
  • 1 päivä eli sairastumispäivä, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan tai osasairauspäivärahan päättymisestä.

Jos Kela on maksanut välittömästi ennen osasairauspäivärahakauden alkamista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa, osasairauspäivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Työkyvyttömyyden syy voi myös olla eri kuin aiemmin maksetussa päivärahassa, jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena.

Omavastuuaika alkaa yleensä siitä päivästä, joka on lääkärintodistuksessa merkitty työkyvyttömyyden alkamispäiväksi.

Omavastuuajan alkamispäiväksi voidaan hyväksyä myös

  • työntekijän itse ilmoittama sairauden alkamispäivä, jos työnantaja sallii poissaolon omalla ilmoituksella (esim. 3 ensimmäistä poissaolopäivää)
  • työnantajan tai terveydenhuollon selvityksen mukainen päivä, jos työntekijä ei ole päässyt lääkäriin hyväksyttävästä syystä työkyvyttömyyden alkaessa
  • terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin antamaan todistukseen merkitty päivä, jos sairaus ei ole kestänyt omavastuuaikaa pidempään
  • päivä, jolloin tapaturma tai liikennevahinko on tapahtunut.

Kuinka paljon osasairauspäivärahaa voi saada?

Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. 

Esimerkki osasairauspäivärahasta eri tuloilla

Vuositulot 20 000 euroa
530,40 e/kk
Vuositulot 40 000 euroa
889,60 e/kk

Hakuaika

Osasairauspäiväraha pitää hakea 2 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä haluaa saada.

Työnantaja voi hakea jatkoa osasairauspäivärahalle 2 kuukauden kuluessa edellisen osasairauspäivärahakauden päättymisestä. Työnantaja hakee jatkoa uudella osasairauspäivärahan hakemuksella. Hakemusta varten tarvitaan uusi osa-aikatyösopimus ja lääkärintodistus.

Hae päivärahaa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa

  1. Jotta voit hakea päivärahaa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa, tarvitset asiointia varten Suomi.fi-valtuuden Palvelussuhteeseen liittyvien etuuksien hakeminen. Lue, miten haet valtuuden. Et tarvitse valtuutta, jos olet organisaation vastuuhenkilö (esimerkiksi toimitusjohtaja tai yhdistyksen puheenjohtaja).
  2. Kirjaudu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluun ja lähetä hakemus. Ilmoita hakemuksessa pyydetyt osa-aikatyösopimuksen tiedot.
  3. Lähetä asiointipalvelussa lääkärintodistus, ellei työntekijä tai terveydenhuolto ole jo toimittanut todistusta Kelaan. Älä toimita samaa todistusta uudelleen.
  4. Asiointipalvelussa näet, onko hakemus ratkaistu ja milloin päiväraha maksetaan. Päätöksen lukemista varten tarvitaan valtuus Palvelussuhteeseen liittyvien etuuspäätöstietojen tarkastelu. Päätös toimitetaan myös postitse, jos työnantaja ei ole luopunut paperipäätöksestä.

Tarkista ensin Suomi.fi-valtuudet-palvelussa, onko sinulle jo annettu kyseinen valtuus.

Jos sinulla ei ole valtuutta, voit pyytää valtuutta Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

Pyynnön voi hyväksyä organisaatiosi vastuuhenkilö. Koska Suomi.fi ei lähetä ilmoitusta pyynnöstä, kerro pyynnöstä valtuuden antavalle henkilölle.

Yrityksen vastuuhenkilö voi antaa valtuuden Suomi.fissä myös ilman erillistä pyyntöä.

Jos sinulle on epäselvää, kuka edustamassasi organisaatiossa voi antaa valtuuden, ota asia puheeksi organisaatiossa. Valtuuden voi antaa vain yrityksen tai yhdistyksen edustaja. Et voi hakea valtuutta Kelasta.

Hae osasairauspäivärahaa

Lähetä hakemus ja liitteet verkossa

Kirjaudu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluun

Jos et voi hakea päivärahaa asiointipalvelussa

Jos sinulla on vaikeuksia asiointipalveluun kirjautumisessa tai palvelun käytössä, tutustu seuraaviin ohjeisiin:

Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme.

Päivärahaa voi hakea myös paperilomakkeella. Ota kuitenkin huomioon, että verkkohakemus vähentää virheitä ja lisäselvitysten tarvetta, ja siten myös hakemuksen käsittely nopeutuu. Sen vuoksi päivärahaa kannattaa hakea verkossa.

Tallenna lomakkeet Ilmoitus – Osasairauspäiväraha SV 28 (pdf) ja Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17 (pdf). Täytä ja tulosta lomakkeet ja postita ne osoitteeseen Kela, PL 26, 00056 KELA.  

Päivärahaa voi hakea myös tulorekisterissä

Tulorekisterissä työnantaja voi hakea Kelan tukia helposti omalla palkkaohjelmallaan. Tiedot siirtyvät palkkaohjelmasta hakemukselle osittain tai täysin automaattisesti. Hakemuksia voi lähettää paljon kerralla ja ne voivat koskea useaa työntekijää.

Suosittelemme tulorekisterissä hakemista erityisesti isoille työnantajille, jotka hoitavat paljon Kela-asioita.

Kun työnantaja hakee osasairauspäivärahaa tulorekisterissä, työnantajan täytyy toimittaa osa-aikatyösopimuksen tiedot joko Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus – Osasairauspäiväraha SV 28 (pdf).

Ennen kuin työnantaja voi hakea tukea tulorekisterissä ensimmäistä kertaa, työnantajan on usein tehtävä palkkaohjelmaansa muutoksia. Muutokset mahdollistavat tietojen siirtymisen palkkaohjelmasta tulorekisteriin.

Tulorekisterin sivuilla kerrotaan, mitä tietoja hakemuksissa on ilmoitettava. Pakollisten tietojen lisäksi suosittelemme aina täyttämään myös vapaaehtoiset kentät. Silloin Kelan ei tarvitse pyytää täydentäviä tietoja erikseen ja hakemuksen käsittely nopeutuu.

Kun hakemus on käsitelty, päätös on luettavissa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa.

Tutustu myös:

Vinkkejä tulorekisterissä hakemiseen

Ilmoita muutoksista

Työntekijän tai työnantajan pitää ilmoittaa Kelaan, jos

  • osa-aikatyösopimus päättyy sovittua aikaisemmin
  • osa-aikatyösopimuksen kesto muuttuu 
  • palkanmaksun peruste muuttuu siten, ettei työnantajalla ole enää oikeutta osasairauspäivärahaan (esim. osa-aikaisen sairauspoissaolon perusteella maksettava täysi palkka muuttuu vuosilomapalkaksi).

Osa-aikatyösopimus voidaan pitää voimassa, vaikka osa-aikatyön tekeminen keskeytyisi tilapäisesti esimerkiksi kuntoutuksen vuoksi. Jos sopimus pysyy voimassa, Kelaan ei tarvitse ilmoittaa keskeytyksestä.

Jos osa-aikatyösopimusta ei pidetä voimassa, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu keskeytyksen jälkeen ilman erillistä hakemusta.

Ilmoita muutoksista Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa. Voit tehdä ilmoituksen myös lomakkeella SV 28 (pdf). Postita lomake osoitteeseen Kela, PL 26, 00056 KELA.

Osa-aikatyön keskeytyminen

Jos osa-aikatyö keskeytyy työntekijän sairastumisen vuoksi ja sopimus päätetään sairastumisen ajaksi, tälle ajalle myönnetään sairauspäiväraha. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Osasairauspäivärahaa ja sairauspäivärahaa ei voida maksaa samanaikaisesti. 

Jos työntekijälle myönnetään keskeytymisen ajalle sairauspäiväraha ja osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu välittömästi sairauspäivärahakauden jälkeen, omavastuuaikaa ei ole. 

Jos sopimus pidetään voimassa työn keskeytymisen ajan, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu sopimuksen mukaisesti.

Jos työntekijä osallistuu kuntoutukseen osa-aikatyön aikana, osa-aikatyön sopimuksen voi joko keskeyttää tilapäisesti kuntoutuksen ajaksi tai pitää voimassa. Jos kuntoutusjakso on lyhyt (enintään 1 viikko) ja sopimus pidetään voimassa, kuntoutuksesta ei tarvitse ilmoittaa Kelaan. Jos sopimus keskeytetään, keskeytyksen ajalta voi hakea kuntoutusrahaa. 

Jos keskeytyksen ajalle myönnetään kuntoutusraha, kuntoutusrahakauden jälkeen osasairauspäivärahassa ei ole omavastuuaikaa. 

Jos osa-aikatyön tekeminen keskeytyy tilapäisesti vuosiloman vuoksi, työntekijä ja työnantaja voivat valita jommankumman seuraavista vaihtoehdoista:

  • Osa-aikatyösopimus pidetään voimassa keskeytyksen ajan. Osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu keskeytyksen ajan sopimuksen mukaisesti, ja osasairausrahapäivät kuluvat. Tällaisesta tilapäisestä keskeytyksestä ei tarvitse ilmoittaa Kelaan.
  • Osa-aikatyösopimusta ei pidetä voimassa keskeytyksen aikana. Kela tarvitsee tiedon, jos osa-aikatyösopimusta ei pidetä voimassa. Jos osa-aikatyösopimus muuttuu keskeytyksen jälkeen, Kelaan toimitetaan tiedot uudesta osa-aikatyösopimuksesta.

    Jos sopimusta ei pidetä voimassa, osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa keskeytyksen ajaksi. Kela myöntää työntekijälle keskeytyksen ajalle sairauspäivärahaa. Työnantaja ei voi saada vuosiloman ajalta sairauspäivärahaa, koska lomapalkka ei ole sairausajan palkkaa.

    Omavastuuaikaa ei ole, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa keskeytyksen ajalta ja osa-aikatyösopimus jatkuu välittömästi sairauspäivärahakauden jälkeen.

    Jos osa-aikatyö ei jatku keskeytyksen jälkeen, keskeytyksestä täytyy ilmoittaa Kelaan. Osasairauspäiväraha lakkautetaan siitä päivästä alkaen, jolloin osa-aikatyö keskeytetään.

Muita keinoja tukea työkykyä

Työntekijä voi saada toipumiseensa apua kuntoutuksesta. Kela, työterveyshuolto ja hyvinvointialue järjestävät työkykyä tukevaa kuntoutusta. Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa.

Työpaikalla voidaan sopia myös työtehtävien muokkaamisesta tarvittavaksi ajaksi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työn keventämisestä, etätyöstä tai korvaavan työn tekemisestä. 

Etsitkö näitä?

Jäikö jotain epäselväksi?

Ota yhteyttä Kelan asiakaspalveluun
020 692 241
020 692 241

Voit kysyä neuvoa myös sähköpostitse osoitteesta tyonantajat.neuvonta(at)kela.fi. Lähetä viesti Kelan suojatulla sähköpostilla.

Tutustu myös

Ajankohtaista

Nainen katsoo ikkunasta

Osan aikaa töissä, väliajat osasairauspäivärahalla

Osasairaus­päiväraha mahdollistaa paluun töihin kuntoutujan ehdoilla.

Lue lisää (elämässä.fi)
Sivu päivitetty 24.6.2026