Perustulokokeilu opetti, mitä yhteiskunnallisen kenttäkokeen toteuttaminen vaatii | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Perustulokokeilu opetti, mitä yhteiskunnallisen kenttäkokeen toteuttaminen vaatii

Julkaistu 1.9.2021

Englanninkielinen uutuuskirja kokoaa perustulokokeilun opit myös kansainväliselle yleisölle.

Suomen perustulokokeilun arvioinnin tulokset ovat nyt kattavasti myös kansainvälisen yleisön saatavilla. Experimenting with Unconditional Basic Income. Lessons from the Finnish BI Experiment 2017-2018 -kirja käy läpi kokeilun vaiheet suunnittelusta ja toimeenpanosta aina arviointiin ja tuloksiin saakka.

Teoksen ovat kirjoittaneet perustulokokeilun suunnitteluun ja arviointitutkimukseen osallistuneet tutkijat, ja sen julkaisi brittiläinen Edward Elgar Publishing -kustantamo. Kirja on luettavissa myös verkossa kaikille avoimena Open Access -versiona.

Hyödyllisiä oppeja lakisääteisen kokeilun järjestämisestä

Suomen perustulokokeilu oli monessa mielessä ainutkertainen. Se oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen ja lakisääteinen perustulokokeilu. Kokeilu perustui satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan, ja siihen osallistuminen ei ollut vapaaehtoista. Näin osallistujien valikoituminen ei vääristänyt tuloksia.

– Perustulokokeilu osoitti, että Suomessa on mahdollista suunnitella, toteuttaa ja arvioida valtakunnallinen, satunnaistettu kenttäkoe. Monia lainsäädännön ja käytännön kysymyksiä ratkottiin ensimmäistä kertaa, sanoo tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas.

– Toteutustapa oli kompromissi, jossa tieteelliset, poliittiset, juridiset ja käytännölliset vaatimukset sovitettiin yhteen.

Toteutukseen vaikuttivat esimerkiksi perustuslain vaatimukset, niukka budjetti ja kireä aikataulu. Rajoituksistaan huolimatta kokeilu tuotti runsaasti uutta tieteellistä tietoa, jota ei olisi ollut mahdollista saada ilman kokeilua. Lisäksi tutkijat, päättäjät ja valtionhallinto saivat arvokkaita oppeja tulevien yhteiskunnallisten kokeilujen suunnittelua varten.

Pätkätyöt lisäävät perustulon kannatusta

Kirjassa käsitellään myös perustulon kannatusta Suomessa. Kannatuksen määrä vaihtelee kyselyissä huomattavasti sen mukaan, millaisella muotoilulla asiasta kysytään. Määräaikaisella sopimuksella työskentelevät kuitenkin kannattavat perustuloa enemmän kuin muut ryhmät.

– Työelämän epävarmuutta kokeneilla perustulon on kannatus on muita yleisempää, Kangas toteaa.

Tutkijat näkevät perustulon toteutumiselle Suomessa monia esteitä, eivätkä pidä sitä tällä hetkellä realistisena vaihtoehtona.

– Koronaepidemia ei ole voimistanut Suomessa perustulokeskustelua samoin kuin monissa muissa maissa. Olemassa oleva sosiaaliturvajärjestelmämme on toiminut kriisissä kohtalaisen hyvin, Kangas sanoo.

Työllisyysvaikutukset olivat vähäisiä, hyvinvointi koettiin paremmaksi

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin toukokuussa 2020. Niiden perusteella kokeilun työllisyysvaikutukset olivat vähäisiä, mutta perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmään kuuluneet.

– Perustulon saajat kokivat myös taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. Lisäksi he kertoivat kokeneensa vähemmän byrokratiaa ja luottivat tulevaisuuteensa enemmän kuin vertailuryhmä, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Kirja käsittelee myös kokeilun mediajulkisuutta sekä osallistujien kokemuksia laajan haastatteluaineiston valossa.

Kaksivuotisessa perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Lisätietoja:

Lue myös

Sivu päivitetty 31.1.2023
Siirry sivun alkuun