Työkyvyn tukeminen | Työnantajat | KelaSiirry sisältöön

Työkyvyn tukeminen


Työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamista voidaan työpaikalla tukea eri keinoin. Työkykyongelmia aiheuttavat yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.

Kela korvaa työnantajalle ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista suuremman osuuden kuin sairaanhoidon kustannuksista.

Kela myöntää taloudellista tukea toipumisen ja kuntoutuksen ajalle sekä kuntoutusta työkyvyn ylläpitoon.

30-60-90-sääntö

Kun työntekijän sairaspoissaolot ylittävät yhteensä 30 päivää, työnantajan tulee ilmoittaa niistä työterveyshuoltoon. Työkyvyn tukitoimet on hyvä käynnistää riittävän varhain.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää, Kelan tulee viimeistään selvittää etuudenhakijan kuntoutustarve. Etuudenhakija saa kelasta kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksen vaihtoehdoista ja järjestäjistä.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää, työntekijän pitää toimittaa Kelaan työterveyshuollon lausunto, jossa on arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuudesta.

Tarvittaessa lausunto työssäjatkamisen mahdollisuuksista on laadittava myös ennen 150 tai 230 sairauspäivärahapäivää.

Kun sairauspoissaolo on kestänyt 30 päivää, työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta. Kun sairauspoissaolo on kestänyt 60 päivää, Kelan tulee viimeistään selvittää etuudenhakijan kuntoutustarve. Kun sairaudesta on kulunut 90 päivää, työntekijän tulee toimittaa kelaan työterveyshuollon lausunto, jossa on arvio jäljellä olevasta työkyvystä. Kela selvittää kuntoutustarvetta tarvittaessa myös 150 ja 230 päivän kohdalla.
Työkyvyn tukitoimet on hyvä käynnistää riittävän varhain. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työnantajan, työntekijän ja hänen esihenkilönsä sekä työterveyshuollon täytyy yhdessä selvittää, millä edellytyksillä ja millaisin tukitoimin työntekijä voi palata töihin ja mitä se työpaikalla vaatii. Työterveyshuollolla on yhdessä työnantajan kanssa tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa. Esimerkiksi kuntoutukseen haetaan useimmiten työterveyshuollon kautta. Osaan työkykyä tukevista keinoista on mahdollista hakea Kelan tukea.

Työaika ja työn sisältö sopivammaksi

Jos oireet rajoittavat jonkin verran työskentelyä, työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn muokkaamisesta tarvittavaksi ajaksi.  

Keinoja työn muokkaamiseen ovat

  • työajan lyhentäminen 
  • työn keventäminen 
  • etätyömahdollisuudet.  

Kela ei myönnä taloudellista tukea työn muokkaamiseen. 

Jos oireet estävät työskentelyn, työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavasta työstä tarvittavaksi ajaksi.

Jos työterveyshuolto on havainnut työntekijällä varhaisia työkykyongelmia, se voi järjestää työkokeilun. Kela maksaa kuntoutusrahaa työnantajalle työkokeilun ajalta, jos työkokeilu on palkallinen.

Kuntoutusraha edellyttää myös, että työntekijän työtehtäviä muutetaan työkokeilun aikana olennaisesti tai hän kokeilee uutta työtä. Jos tarkoituksena on ainoastaan lyhentää työaikaa, kyse ei ole kuntoutusrahaan oikeuttavasta työkokeilusta. Työterveyshuollon järjestämän työkokeilun tulee olla varhaisen vaiheen ammatillista kuntoutusta, eikä työntekijällä saa olla oikeutta työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta eli työpäiviltä. Työkokeilupäivän tulee kestää matkoineen vähintään 4 tuntia. Kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolakiin perustuvan työkokeilun ajalta enintään 45 arkipäivää.

Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Jos kuntoutusraha on päivää kohden suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle. Kuntoutusraha määräytyy työntekijän vuositulon mukaan. Määrän voi arvioida kuntoutusrahan laskurilla.

Sairauspoissaolon jälkeen työkyvyttömän paluuta työhön voi helpottaa lyhennetty työaika (40–60 % kokoaikatyöstä) ja osasairauspäiväraha. Kela maksaa osasairauspäivärahaa enintään 150 arkipäivältä. Arkipäiviin lasketaan myös lauantait.

Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä. Kela maksaa osasairauspäivärahaa, joka määräytyy hakijan vuositulosta. Jos työnantaja maksaa työntekijälle täyttä sairausajan palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Jos työntekijä on sairauspäivärahan enimmäismäärän täyttymisen jälkeen ehtinyt olla töissä noin kuukauden, mutta työkyvyttömyys jatkuu, hän voi saada sairauspäivärahaa vielä 50 lisäpäivää.

Kuntoutuksesta apua työkyvyn tukemiseen ja työssä jaksamiseen

Työelämässä olevien on mahdollista päästä Kelan KIILA-kuntoutukseen. KIILA-kuntoutukset toteutaan jaksoissa 1–1,5 vuoden aikana. Jos työntekijä saa palkkaa kuntoutuksen ajalta, Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Kuntoutusraha määräytyy työntekijän vuositulon mukaan. Määrän voi arvioida kuntoutusrahan laskurilla.

Työelämässä pidempään (noin 5 vuotta) olleet voivat päästä myös työeläkelaitosten kuntoutukseen, joka voi olla esimerkiksi työkokeilu. Työeläkelaitos maksaa työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa.

Jos sairauden oireet vaikuttavat työkykyyn, työntekijä voi hakea Kelan kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseille, joita on eri sairauksia sairastaville.

Jos työntekijä saa palkkaa kuntoutuksen ajalta, Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Kuntoutusraha määräytyy työntekijän vuositulon mukaan. Määrän voi arvioida kuntoutusrahan laskurilla. Jos kuntoutusraha on päivää kohden suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle.

Kela voi myöntää kuntoutusrahaa kuntoutukseen, johon työntekijä on saanut kuntoutuspäätöksen työterveyshuollosta tai hyvinvointialueelta. Kuntoutusrahaa voi saada esimerkiksi työterveyshuollon ja työnantajan järjestämän kuntoremonttikurssin ajalta tai hyvinvointialueen järjestämän päihdekuntoutusjakson ajalta. Lisäksi Kela voi myöntää kuntoutusrahaa ajalle, jolloin työntekijä osallistuu omaisensa kuntoutukseen.
Jos työntekijä saa palkkaa kuntoutuksen ajalta, Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Kuntoutusraha määräytyy työntekijän vuositulon mukaan. Määrän voi arvioida kuntoutusrahan laskurilla. Jos kuntoutusraha on päivää kohden suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle.

Osittain työelämässä

Kun työkyky on heikentynyt vuoden ajan vähintään 2/5, työntekijä voi hakea työeläkelaitoksesta osatyökyvyttömyyseläkettä toistaiseksi tai osakuntoutustukea määräajaksi. Kela ei myönnä tältä ajalta taloudellista tukea. Lue lisää osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja osakuntoutustuesta osoitteessa työeläke.fi.

Kun työkyvyttömyys jatkuu

Kela maksaa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys ja sairauspoissaolo on lyhytaikainen eli kestää vähintään 10 mutta korkeintaan 300 päivää. Sairauspäiväraha määräytyy hakijan vuosityötulon perusteella.

Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle sairausajan palkkaa vastaavalta osalta. Jos päiväraha on päivää kohden suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle.

Jos työntekijä palaa töihin sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen vähintään 30 päiväksi, mutta työkyvyttömyys uusiutuu, hän voi saada sairauspäivärahaa vielä 50 lisäpäivältä.

Kun työkyvyttömyys on arvioitu tilapäiseksi, jolloin työntekijä pystyy vielä palaamaan töihin, hän voi hakea kuntoutustukea työeläkelaitokselta tai Kelasta. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustuen maksaa työntekijälle työeläkelaitos tai Kela sen mukaan, kumpi sen on myöntänyt.

Kun työkyvyttömyys on pysyvä, eikä työntekijä hoidosta tai kuntoutuksesta huolimatta pysty palaamaan työhön, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksesta tai Kelasta.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaa sen myöntänyt työeläkelaitos tai Kela. Se maksetaan toistaiseksi.

Mitä mieltä olet sivusta?