Työterveyshuollon korvaukset

• Jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitoa.
• Kela voi korvata työnantajalle ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksia.
• Korvaus myönnetään yhden tilikauden aikana syntyneistä kustannuksista. 
• Jotta työnantaja voi saada korvausta Kelasta, työnantajalla täytyy olla kirjallisessa muodossa työterveyshuoltosopimus, työpaikkaselvitys ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
• Kela korvaa hyväksytyistä kustannuksista noin puolet. Korvattaville kustannuksille on asetettu enimmäismäärä, eikä sitä ylittäviä kustannuksia korvata.
• Työnantaja tekee hakemuksen helposti verkossa, jos työterveyshuollon palveluntuottaja toimittaa hakemukseen tarvittavat esitiedot verkossa. Työnantaja voi tallentaa esitiedot suoraan hakemukseen.
• Suosittelemme lähettämään hakemuksen pian tilikauden päättymisen jälkeen. Suurin osa hakemuksista saapuu touko–kesäkuussa, jolloin hakemusten käsittely ruuhkautuu.

Ulkomainen yritys

Ulkomaisen työnantajan täytyy järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto, kun työtä tehdään Suomessa.

Kela voi maksaa korvausta työterveyshuollon kustannuksista, jos työnantaja maksaa työntekijöiden palkoista työnantajan sairausvakuutusmaksut Suomeen.

Ulkomailta palkattu työntekijä

Jos työnantaja on palkannut työntekijän ulkomailta, työnantaja voi saada korvausta työterveyshuollon kustannuksista, jos työnantaja maksaa työntekijän palkasta työnantajan sairausvakuutusmaksut Suomeen.

Sairausvakuutusmaksut

Yksityishenkilön täytyy järjestää työterveyshuolto esimerkiksi silloin, kun hän palkkaa itselleen vammaispalvelulain perusteella henkilökohtaisen avustajan. Kela voi maksaa korvauksen työnantajalle eli vammaiselle henkilölle itselleen tai hänen huoltajalleen tai edunvalvojalleen. Jos hyvinvointialue kustantaa henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon, vammainen henkilö voi allekirjoittamallaan hakemuksella tai valtakirjalla valtuuttaa Kelan maksamaan korvauksen hyvinvointialueelle.

Työterveyshuolto täytyy järjestää myös silloin, kun kotitalous tai henkilö palkkaa esimerkiksi kotiapulaisen, siivoojan tai rakennusmiehiä. Jos useampi kotitalous tai henkilö palkkaa saman työntekijän, työnantajat voivat tehdä työterveyshuoltosopimuksen ja toimintasuunnitelman yhdessä. Silloin sopimuksessa täytyy olla kaikkien työnantajien tiedot ja allekirjoitukset. Jos useampi kotitalous tai henkilö palkkaa saman työntekijän ja järjestää yhdessä työntekijälle työterveyshuollon, korvausta hakee nimetty yhteyshenkilö, jolle muut kotitaloudet tai henkilöt ovat antaneet valtakirjan.

Jos työntekijä irtisanotaan taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajalla on velvollisuus järjestää hänelle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti työ- tai virkasuhteessa vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta.

Työterveyshuolto täytyy järjestää samanlaisena kuin työsuhteessa oleville. Työnantajalla on oikeus saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukainen korvaus työterveyshuollon kustannuksista. Irtisanotun työntekijän työterveyshuollon kustannuksista haetaan korvaus samalla hakemuksella ja samalla tavalla kuin työsuhteessa olevan työterveyshuollon kustannuksista.

Työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto päättyy, jos irtisanottu työntekijä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään 6 kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon kuuluu työterveyshuolto. Työntekijän täytyy ilmoittaa asiasta edelliselle työnantajalle.

Työnantajan täytyy huolehtia siitä, että työterveyshuollon palveluntuottajalla on ajantasaiset tiedot henkilöistä, jotka kuuluvat työterveyshuollon piiriin.

Jos työnantajalla on useita toimipaikkoja, työnantaja valitsee jokaiselle toimipaikalle sopivan työterveyshuollon palveluntuottajan. Vaihtoehtoisesti koordinoiva palveluntuottaja voi tuottaa työnantajan kanssa sopimansa työterveyshuollon palvelut kaikkiin toimipaikkoihin alihankkijoiden avulla.

Jos yhdessä toimipaikassa on useampi kuin yksi työterveyshuollon palveluntuottaja, kyse voi olla työterveyshuollon palvelujen hajauttamisesta. Työnantajan tulee välttää palvelujen hankkimista useammalta palveluntuottajalta, koska se voi heikentää palvelujen laatua ja seurantaa. 

Jos työterveyshuollon palveluntuottajalla ei ole riittävästi tai lainkaan tiettyjä  työterveyshuollon ammattihenkilöitä tai asiantuntijoita, palveluntuottaja voi käyttää toista toimijaa palvelujen järjestämiseen. Tällöin toisella toimijalla täytyy olla palveluntuottajarekisteri Soteriin merkitty oikeus tuottaa kyseisiä palveluja.

Jos palveluntuottaja käyttää toista toimijaa, palveluntuottajien välisestä tiedonkulusta on tärkeää sopia etukäteen. Näin varmistetaan, että työterveyshuolto toteutuu voimassa olevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Pääasiallisella palveluntuottajalla täytyy kuitenkin edelleen säilyä kokonaisvastuu työterveyshuollon toteuttamisesta. Hyvään käytäntöön myös kuuluu, että alihankinnan käytöstä on sovittu kirjallisesti asiakastyönantajan kanssa.

Työnantaja voi ostaa työterveyshuollon tukipalveluja suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta. Tällaisia tukipalveluja ovat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset tutkimukset sekä kliinisen neurofysiologian tutkimukset. Kela voi maksaa ostetuista tukipalveluista korvauksia työnantajalle, jos työntekijällä on tutkimuksiin lähete omalta työterveyshuollon palveluntuottajalta. Tukipalvelujen ostaminen ja ostettujen tukipalvelujen laajuus täytyy kirjata työterveyshuollon asiakirjoihin.

Työnantaja voi myös hankkia suoraan yksityiseltä toimijalta sellaisia ensiapukoulutuksia, jotka työterveyshuolto on arvioinut tarpeellisiksi. Lue lisää ensiapuvalmiuden ylläpidosta. 

Opas työterveyshuoltolain soveltajille (pdf, Sosiaali- ja terveysministeriö)

Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu perustuu aina työpaikkaselvitykseen (perusselvitys). Työnantaja vastaa siitä, että työpaikkaselvitys on tehty ja että se on ajantasainen.

Työterveyshuollon ammattihenkilö tekee työpaikkaselvityksen tutustumalla työpaikan työolosuhteisiin ja työpaikalla tehtävään työhön. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat osallistua selvityksen tekemiseen, jos työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat tämän tarpeelliseksi.

Työpaikkaselvityksen perusteella arvioidaan työolosuhteiden merkitystä terveydelle ja työkyvylle. Arvio ja toimenpidesuositukset työolosuhteiden kehittämiseksi kirjataan työpaikkaselvityksestä tehtävään kirjalliseen raporttiin.

Perusselvityksen lisäksi voidaan tehdä suunnattuja selvityksiä. Suunnattu selvitys ei yksinään riitä työpaikkaselvitykseksi, eikä se korvaa perusselvitystä, sillä suunnatussa selvityksessä keskitytään rajattuun asiaan tai kohteeseen.

Jos työnantajalla on monta toimipaikkaa, jokaista työterveyshuoltosopimusta kohden täytyy olla tehtynä vähintään yksi perusselvitys. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla on aikataulutettu suunnitelma perusselvitysten tekemisestä niihin toimipisteisiin, joissa sitä ei ole tehty.

Työpaikkaselvitys (Työterveyslaitos)

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä laatima kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään työterveyshuollon tavoitteet, sisältö ja keskeiset toimenpiteet työpaikan tarpeiden perusteella. Toimintasuunnitelmaan kirjataan kaikki sopimukseen sisältyvät palvelut. Suunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen, ja se tarkistetaan säännöllisesti, yleensä vuosittain. Suunnitelmakausi on tavallisimmin 3–5 vuotta.

Uusi suunnitelma pitää tehdä ja hyväksyä ennen kuin edellinen toimintasuunnitelmakausi päättyy.

Toimintasuunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti koskemaan jo päättynyttä tilikautta eli ajanjaksoa, jolta korvauksia on haettu. Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia vain silloin, kun tilikaudella on ollut voimassa oleva toimintasuunnitelma.

Työnantaja ja palveluntuottaja voivat jatkaa vanhan työterveyshuollon toimintasuunnitelman voimassaoloaikaa, kun suunnitelmakausi on päättymässä. Silloin he sopivat yhdessä, kuinka kauan suunnitelman voimassaolo jatkuu. Toimintasuunnitelmakauden jatkamisesta on sovittava kirjallisesti.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma (Työterveyslaitos)

Työnantaja hakee korvausta takautuvasti päättyneeltä tilikaudelta. Hakuaika on 6 kuukautta tilikauden päättymisestä.

Korvaushakemuksessa ilmoitettujen kustannusten ja tulojen täytyy perustua sen tilikauden kirjanpitoon, jolta korvausta haetaan. Tilikausi on yleensä 12 kuukautta, mutta se voi olla tätä lyhyempi tai pidempi yritystoiminnan alkaessa, päättyessä tai tilinpäätöksen ajankohdan muuttuessa. Tilikauden enimmäispituus on 18 kuukautta.

Työterveyshuollon kustannukset, mukaan lukien laskennalliset kustannukset, täytyy voida todentaa työnantajan kirjanpidosta. Kirjanpidossa täytyy olla työterveyshuoltoon liittyvät merkinnät ja liitteet, kuten lasku-, kassa- ja muistiotositteet.

Työnantajan on täsmäytettävä hakemuksessa ilmoitetut kustannukset tilikauden kirjanpitoon. Laskun kirjauspäivä ratkaisee, mille tilikaudelle kustannus kohdistuu. Tarvittaessa työnantaja voi pyytää palveluntuottajalta tilikautta koskevan laskuluettelon täsmäytystyötä varten. Työnantajan ja palveluntuottajan on yhdessä varmistettava, että hakemuksessa ilmoitetut kustannus- ja toimintatiedot vastaavat tilikauden kirjanpitoa.

Jotta työnantaja voi saada korvausta Kelasta, työnantajalla täytyy olla kirjallisessa muodossa

• työterveyshuoltosopimus (Työterveyslaitos)
• työpaikkaselvitys
• työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Lisäksi esimerkiksi seuraavien edellytysten täytyy täyttyä, jotta työnantaja voi saada korvausta:

• Työterveyshuolto on työntekijöille ilmaista.
• Palveluntuottaja ja palveluyksikkö on rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin (Soteri) työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi.
• Työterveyshuollon palvelua antavat työterveyshuollon ammattihenkilöt sekä työterveyshuollon asiantuntijat, joilla on pätevyys toimia työterveyshuollon tehtävissä.
• Kustannusten täytyy perustua tilikauden kirjanpitoon.
• Työsuojelutoimikunnalle, työsuojeluvaltuutetulle tai vastaavalle on varattu mahdollisuus antaa lausunto korvaushakemuksesta.
• Kustannuksista ei ole saatu korvausta sairausvakuutuslain muiden säännösten perusteella.
• Kustannukset eivät kuulu muun lakisääteisen korvausjärjestelmän piiriin.

Yrityksessä on 20 työntekijää. Työnantaja hakee korvausta järjestämästään työterveyshuollosta.

Korvattavien kustannusten enimmäismäärä on 9 850,00 euroa (20 x 492,50 euroa). Korvausta ei voi saada enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. 

Työnantajalla on

• ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia 9 000 euroa
• sairaanhoidon kustannuksia 3 000 euroa.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 prosenttia eli 0,6 x 9 000 = 5 400 euroa.

Vähennetään enimmäismäärästä ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset 9 850 euroa - 9000 euroa = 850 euroa. Enimmäismäärästä jää käytettäväksi sairaanhoidon kustannuksiin 850 euroa.

Sairaanhoidon kustannuksista korvataan 50 prosenttia eli 0,5 x 850 euroa= 425 euroa.

Kela maksaa korvausta yhteensä 5 400 euroa + 425 euroa = 5 825 euroa. 

Yrityksessä on 20 työntekijää. Työnantaja hakee korvausta järjestämästään työterveyshuollosta.

Korvattavien kustannusten enimmäismäärä on 9 850,00 euroa (20 x 492,50 euroa). Korvausta ei voi saada enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. 

Työnantajalla on

• ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia 3 000 euroa
• sairaanhoidon kustannuksia 9 000 euroa.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 prosenttia eli 0,6 x 3 000 = 1 800 euroa.

Sairaanhoidon kustannusten osuus voi olla enintään 40 prosenttia enimmäismäärästä eli 9 850 eurosta, siis 0,4 x 9 850 euroa = 3 940 euroa.

Sairaanhoidon kustannuksista korvataan 50 prosenttia eli 0,5 x 3 940 euroa = 1 970 euroa.

Yhteensä korvausta maksetaan 1 800 euroa + 1 970 euroa = 3 770 euroa.

Yrityksessä on 20 työntekijää. Työnantaja hakee korvausta järjestämästään työterveyshuollosta.

Korvattavien kustannusten enimmäismäärä on 9 850,00 euroa (20 x 492,50 euroa). Korvausta ei voi saada enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. 

Työnantajalla on

• ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia 6 000 euroa
• sairaanhoidon kustannuksia 6 000 euroa.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 prosenttia eli 0,6 x 6 000 euroa = 3 600 euroa.

Huomioidaan, että sairaanhoidon kustannusten osuus voi olla enintään 40 prosenttia enimmäismäärästä eli 0,4 x 9 850 euroa = 3 940 euroa.

Vähennetään enimmäismäärästä ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset eli 9 850 euroa - 6 000 euroa = 3 850 euroa. Sairaanhoidon kustannusten osuus enimmäismäärästä on vähemmän kuin 40 prosenttia eli 3 850 < 3 940. Enimmäismäärästä jää käytettäväksi sairaanhoidon kustannuksiin 3 850 euroa.

Sairaanhoidon kustannuksista korvataan 50 prosenttia eli 0,5 x 3 850 euroa = 1 925 euroa.

Yhteensä korvausta maksetaan 3 600 euroa + 1 925 euroa = 5 525 euroa.

Yrityksessä on 20 työntekijää. Työnantaja hakee korvausta järjestämästään työterveyshuollosta.

Korvattavien kustannusten enimmäismäärä on 9 850,00 euroa (20 x 492,50 euroa). Korvausta ei voi saada enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. 

Työnantajalla on

• ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia 11 000 euroa
• sairaanhoidon kustannuksia 1 000 euroa.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan korvata 60 prosenttia enimmäismäärästä eli 0,6 x 9 850 euroa = 5 910 euroa.

Enimmäismäärä täyttyy ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, joten sairaanhoidon kustannuksia ei korvata lainkaan.

Korvausta maksetaan 5 910 euroa. 

Jos sinulla on ongelmia asiointipalveluun kirjautumisessa tai palvelun käytössä, tutustu seuraaviin ohjeisiin:

• käyttöoikeuksiin liittyvät ongelmat
• asiointipalvelun käyttöohjeet.

Voit myös ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 020 634 4907020 634 4907.

Korvausta voi hakea myös paperilomakkeella. Ota kuitenkin huomioon, että verkkohakemus vähentää virheitä ja lisäselvitysten tarvetta, ja siten myös hakemuksen käsittely nopeutuu. Sen vuoksi korvausta kannattaa hakea verkossa.

Korvauksen hakeminen paperilomakkeella

Jos et voi käyttää asiointipalvelua, hae korvausta lomakkeella Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 98a TTH (pdf).

Jos saat lomakkeen esitäytettynä palveluntuottajalta, tarkista tiedot ja täydennä lomakkeeseen puuttuvat tiedot. Saat apua lomakkeen täyttöohjeesta.

Postita allekirjoitettu lomake osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 Kela. Älä lähetä hakemusta sähköpostilla.

Tarkista ensin Suomi.fi-valtuudet-palvelussa, onko sinulle jo annettu valtuus Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen lähetys.

Jos sinulla ei ole valtuutta, voit pyytää valtuutta Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

Pyynnön voi hyväksyä organisaatiosi vastuuhenkilö. Suomi.fi ei lähetä ilmoitusta pyynnöstä, joten kerro pyynnöstä valtuuden antavalle henkilölle.

Yrityksen vastuuhenkilö voi antaa valtuuden Suomi.fissä myös ilman erillistä pyyntöä.

Jos haet korvausta toimipaikoittain, toimipaikkakohtainen valtuus voidaan rajata tarkenteella.

Jos sinulle on epäselvää, kuka edustamassasi organisaatiossa voi antaa valtuuden, ota asia puheeksi organisaatiossa. Valtuuden voi antaa vain yrityksen tai yhdistyksen edustaja. Et voi hakea valtuutta Kelasta.

Työnantajan on eriteltävä kustannukset korvaushakemuksessa riippumatta työterveyshuollon laskutustavasta. Maksut ja palkkiot voivat perustua aikaan, käyntiin tai tutkimukseen.

Lue lisää kustannus- ja toimintatietojen ilmoittamisesta (Kumppanit-osio).

Hae vain yhden työnantajan kustannuksia kerrallaan. Emoyhtiö ja sen tytäryhtiö ovat erillisiä työnantajia, joille pitää tehdä omat hakemukset.

Hae yhdellä hakemuksella kaikki korvaukset, vaikka palveluja olisi ostettu usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden.

Työnantaja voi lähettää toimipaikoista erilliset hakemukset, jos yrityksen itsenäinen tulosyksikkö on oma kirjanpidollinen kokonaisuus. Tällöin edellytetään, että tulosyksikön työterveyshuollon suunnittelu, toteuttaminen ja kirjanpitoon perustuvien kustannusten seuranta hoidetaan tulosyksiköittäin. 

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja saa Verohallinolta laskennallisena veronpalautuksena 5 prosenttia niiden palvelujen kustannuksista, jotka kunta tai hyvinvointialue on ostanut yksityiseltä terveydenhuollon palveluntuottajalta omalle henkilökunnalleen. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan täytyy vähentää työterveyshuollon korvaushakemuksessa 5 prosentin palautusta vastaava määrä niistä kustannuksista, jotka ovat olleet Verohallinnon ohjeen mukaan arvonlisäverottomia.

Katso lomakkeen SV 98a TTH täyttöohjeen kohdasta Yleistä korvauksen hakemisesta, miten palautus ilmoitetaan hakemuksessa.

Laskennallinen palautus (vero.fi)

Yrityksen Y-tunnus voi vaihtua esimerkiksi yritysten sulautumisen seurauksena.

Huomioi muutostilanteissa nämä:

• Korvaushakemuksessa saa olla vain yhden työnantajan kustannuksia, eli hakemus on Y-tunnuskohtainen.
• Työnantaja voi hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
• Kun yritys lopettaa toimintansa esimerkiksi sulautumisen tai muun syyn vuoksi, sen tilikausi päättyy. Toimintansa lopettaneen yrityksen osalta korvauksia haetaan lopettaneen yrityksen Y-tunnuksella.
• Yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten sulautuminen, kirjataan hakemuksen Lisätietoja-kohtaan.
• Palvelujen järjestämisestä on oltava kirjallinen työterveyshuoltosopimus.
• Työpaikkaselvitys (perusselvitys) täytyy olla tehtynä.
• Työterveyshuollosta on oltava kirjallinen toimintasuunnitelma.

Sopimusosapuolten täytyy tehdä työterveyshuoltosopimus ja toimintasuunnitelma voimassa olevilla Y-tunnuksilla. Jos työterveyshuoltosopimukseen ja toimintasuunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä sisällöllisiä muutoksia, niihin voi lisätä liitteet, joista käy selkeästi ilmi ainakin asiakirjojen sopimusosapuolet, ja hyväksymispäivämäärä. Liitteissä täytyy myös olla sopimusosapuolten allekirjoitukset.

Aikaisemmat palveluntuottajien tekemät perusselvitykset ovat riittäviä, jos ne ovat ajantasaisia. Työterveyshuollon täytyy arvioida, että työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla, ja tehdä siitä kirjaukset työterveyshuollon asiakirjoihin.