Suomeen lähetetty työntekijä

Suomeen lähetetyn työntekijän työnantajan ei tarvitse ilmoittaa Suomessa työskentelystä Kelaan, eikä Suomeen lähetetty työntekijä yleensä saa Kelan etuuksia. Työntekijän vastuulla on huolehtia ilmoituksista viranomaisille, kuten Kelalle. Työnantaja voi hoitaa ne työntekijänsä puolesta vain yksilöidyllä valtakirjalla.

Työntekijä tulee EU- tai Eta-maasta, Isosta-Britanniasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta

Suomeen EU- ja Eta-maista sekä Sveitsistä ja Isosta-Britanniasta lähetetyt työntekijät pysyvät yleensä lähtömaansa sosiaaliturvassa. Heillä on kuitenkin oikeus sairaanhoitoon Suomessa lähtömaansa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai S1-todistuksella. Lisäksi heillä voi olla oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan pois työstä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Muuten heidän sosiaaliturvastaan vastaa lähettäjämaa.

EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä lähetetyllä työntekijällä pitää tullessaan olla mukanaan lähtömaan A1-todistus.

Sosiaaliturvasopimusmaista eli Australiasta, Chilestä, Intiasta, Israelista, Kanadasta (mukaan lukien Quebec), Kiinasta, Koreasta tai Yhdysvalloista tulevilla pitää olla mukana lähtömaan myöntämä todistus oikeudesta lähtömaan sosiaaliturvaan.

Työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta

Työntekijällä, joka tulee Suomeen töihin muusta kuin EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta tai Suomen sosiaaliturvasopimusmaista, on oikeus Kelan etuuksiin ja sosiaaliturvaan, jos hänen tarkoituksenaan on muuttaa Suomeen vakinaisesti eli työn aiottu kesto on vähintään 2 vuotta.

Työntekijällä, joka tulee Suomeen töihin, mutta ei muuta Suomeen asumaan, on oikeus useimpiin Kelan etuuksiin niiltä kuukausilta, joilta hänen palkkansa on vähintään 723,69 e/kk (2021).

Maita, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, ovat esimerkiksi Thaimaa, Turkki ja Venäjä.

Lue lisää