Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa | Kumppanit | KelaSiirry sisältöön

Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa

Tällä sivulla kerrotaan terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaan oikeudesta julkiseen terveydenhuoltoon kansainvälisissä tilanteissa.

Hoidon laajuus ja hinta riippuvat siitä, onko asiakkaalla kotikuntaa tai hoito-oikeustodistusta ja kuinka kauan hän oleskelee Suomessa. Jos asiakkaalla on hoito-oikeustodistus tai kyse on ollut kiireellisestä hoidosta, julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta Kelassa.

Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin.

Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, hoito-oikeuden laajuus riippuu asiakkaan esittämästä hoito-oikeustodistuksesta. Asiakkaalla voi olla oikeus

  • kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla
  • lääketieteellisesti välttämättömiin palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla
  • lääketieteellisesti välttämättömiin palveluihin omalla kustannuksella
  • kiireelliseen hoitoon omalla kustannuksella.

Oikeus hoitoon eri tilanteissa

Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa, hän saa kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut kotikuntalaisen asiakasmaksulla. Sillä ei ole merkitystä, mistä maasta asiakas on tullut Suomeen tai minkä maan kansalainen hän on. Kotikunnasta päättää Digi- ja väestötietovirasto. Päätös perustuu kotikuntalakiin.

Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa mutta hänen sairaanhoitonsa kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi, Iso-Britannia tai Pohjois-Irlanti, julkinen terveydenhuolto voi hakea Kelasta valtion korvausta asiakasmaksun ylittävistä kustannuksista. Näissä tilanteissa Kela on myöntänyt asiakkaalle todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, asiakkaan esittämä hoito-oikeustodistus määrittää, minkä laajuiseen hoitoon asiakkaalla on oikeus ja millä hinnalla.

Toimi näin, jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa:

  1. Pyydä asiakasta esittämään hoito-oikeustodistus.
  2. Tarkista, että hoito-oikeustodistus on voimassa hoidon ajankohtana.
  3. Ota kopio hoito-oikeustodistuksesta valtion korvauksen hakemista varten.

Jos asiakas ei voi itse hankkia hoito-oikeustodistusta tai hoito-oikeus on epäselvä, ota yhteys Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen (Tietoa Kelasta-osio). Kela tarvitsee seuraavat tiedot hoito-oikeuden selvittämiseksi ja todistuksen pyytämiseksi:

  • nimi- ja syntymäaika
  • asuinvaltio ja asuinosoite
  • asiakkaan sairausvakuutuslaitoksen tai sairauskassan nimi.

Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoito-oikeustodistusta, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus vain kiireelliseen hoitoon. Hoidon kustannukset pitää periä asiakkaalta täysimääräisesti.

Asiakkaalla on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon, jos hän oleskelee Suomessa pidempiaikaisesti eikä hänellä ole kotikuntaa eikä hoito-oikeustodistusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi niin kutsuttu paperiton henkilö. Jos asiakas on alle 18-vuotias, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin. Hoidon kustannukset pitää periä asiakkaalta täysimääräisesti.

Julkinen terveydenhuolto voi hakea hoitokustannuksista valtion korvausta Kelalta, jos kustannuksia ei saada perittyä asiakkaalta tai muulta taholta, kuten vakuutusyhtiöltä. Julkinen terveydenhuolto voi kuitenkin luopua kustannusten perimisestä, jos asiakas on selvästi maksukyvytön. Lue lisää valtion korvauksesta.

Asiakas voi hakeutua hoitoon Suomeen ennakkoluvalla tai ilman ennakkolupaa.

Jos asiakas on hakeutunut hoitoon Suomen julkiseen terveydenhuoltoon toisesta EU- maasta, joko ennakkoluvalla tai ilman, hänellä on oikeus samanlaiseen hoitoon kuin kunnassa asuvalla.

  • Ennakkoluvalla: Hänellä on oikeus ennakkoluvassa määriteltyyn hoitoon samalla tavalla kuin kunnassa asuvalla
  • Ilman ennakkolupaa: Hoidonantajalla ei ole velvollisuuttaa ottaa häntä hoitoon

Lue lisää hoitoon hakeutumisesta.

Jos asiakkaalla on ennakkolupa eli lomake E 112 tai S2, hän maksaa hoidosta vain kuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto voi hakea hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Lue lisää valtion korvauksesta.

Jos asiakkaalla ei ole ennakkolupaa, hänen pitää maksaa itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin

Kun asiakkaalla on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin, häntä pitää hoitaa samassa ajassa ja samoilla ehdoilla kuin kunnassa asuvaa asiakasta. Myös oikeus apuvälineisiin määräytyy kuten kuntalaisella.

Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa mutta hänen sairaanhoitonsa kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi, Iso-Britannia tai Pohjois-Irlanti, julkinen terveydenhuolto voi hakea Kelasta valtion korvausta asiakasmaksun ylittävistä kustannuksista.

Oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon

Lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa sellaista hoitoa, joka ei voi odottaa asiakkaan paluuta kotimaahansa.

EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta, Pohjois-Irlannista tai Australiasta tulevalla asiakkaalla on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa asiakasmaksun hinnalla, kun hän esittää hoito-oikeustodistuksen. Julkinen terveydenhuolto voi hakea Kelasta valtion korvausta asiakasmaksun ylittävistä kustannuksista.

Myös muualta kuin EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta, Pohjois-Irlannista tai Australiasta tulevalla asiakkaalla voi olla oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa. Tällöin on kyse asiakkaasta, joka oleskelee Suomessa pidempiaikaisesti ja jolla ei ole kotikuntaa eikä hoito-oikeustodistusta. Asiakas voi olla esimerkiksi niin kutsuttu paperiton henkilö.

Tällaisen asiakkaan täytyy maksaa itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset, ellei hän ole selvästi varaton. Jos asiakas ei maksa kustannuksia, julkinen terveydenhuolto voi saada Kelasta valtion korvausta.

Julkisen terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion hoidon välttämättömyydestä. Hoidon tarvetta arvioitaessa pitää ottaa huomioon, kuinka kauan asiakas on vielä Suomessa. Asiakkaan tarvitsema sairaanhoito annetaan aina Suomen hoitokäytäntöjen mukaan.

Lääketieteellisesti välttämätön hoito kattaa myös

  • pitkäaikaissairauden tai aiemmin todetun sairauden hoidon ja seurannan
  • raskauden tai synnytyksen takia annetun hoidon
  • äitiys- ja lastenneuvolapalvelut
  • tartuntatautien tutkimuksen ja hoidon
  • lääketieteellisesti välttämättömät apuvälineet, esimerkiksi kyynärsauvat.

Ennakkojärjestelyjä vaativissa tilanteissa asiakkaalla on velvollisuus sopia ennalta hoidosta hoidonantajan kanssa. Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan tiedusteluun ja ilmoittaa, onko hoitoa mahdollista antaa.

Oikeus kiireelliseen hoitoon


Jokaisella on oikeus saada kiireellistä hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, mistä maasta on tullut Suomeen tai minkä maan kansalainen on.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden tai vamman pahenemista.

Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta, kun se on antanut kiireellistä hoitoa asiakkaalle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoito-oikeustodistusta ja joka on jättänyt kustannukset maksamatta. Lue lisää kiireellisen hoidon korvaamisesta.

Lue lisää

Sivu päivitetty 20.6.2023
Siirry sivun alkuunSiirry Kansainväliset tilanteet-sivulle