Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
Tällä sivulla kerrotaan terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaan oikeudesta julkiseen terveydenhuoltoon kansainvälisissä tilanteissa.
Hoidon laajuus ja hinta riippuvat siitä, onko asiakkaalla kotikuntaa tai hoito-oikeustodistusta ja kuinka kauan hän oleskelee Suomessa.
Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin.
Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, hoito-oikeuden laajuus riippuu asiakkaan esittämästä hoito-oikeustodistuksesta. Asiakkaalla voi olla oikeus
- kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla
- lääketieteellisesti välttämättömiin palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla
- lääketieteellisesti välttämättömiin palveluihin omalla kustannuksella
- kiireelliseen hoitoon omalla kustannuksella.
Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoito-oikeustodistusta, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus vain kiireelliseen hoitoon. Hoidon kustannukset pitää periä asiakkaalta täysimääräisesti.
Hyvinvointialue voi kansainvälisissä tilanteissa hakea Kelan maksamaa valtion korvausta. Lue lisää valtion korvauksesta kansainvälisissä tilanteissa.
Oikeus hoitoon eri tilanteissa
Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa, hän saa kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut kotikuntalaisen asiakasmaksulla. Sillä ei ole merkitystä, mistä maasta asiakas on tullut Suomeen tai minkä maan kansalainen hän on. Kotikunnasta päättää Digi- ja väestötietovirasto. Päätös perustuu kotikuntalakiin.
Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa mutta hänen sairaanhoitonsa kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi, Iso-Britannia tai Pohjois-Irlanti, hyvinvointialue voi hakea Kelasta valtion korvausta asiakasmaksun ylittävistä kustannuksista. Näissä tilanteissa Kela on myöntänyt asiakkaalle todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.
Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, asiakkaan esittämä hoito-oikeustodistus määrittää, minkä laajuiseen hoitoon asiakkaalla on oikeus ja millä hinnalla.
Toimi näin, jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa:
- Pyydä asiakasta esittämään hoito-oikeustodistus.
- Tarkista, että hoito-oikeustodistus on voimassa hoidon ajankohtana.
- Ota kopio hoito-oikeustodistuksesta valtion korvauksen hakemista varten.
Jos asiakas ei voi itse hankkia hoito-oikeustodistusta tai hoito-oikeus on epäselvä, ota yhteys Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen (Tietoa Kelasta-osio). Kela tarvitsee seuraavat tiedot hoito-oikeuden selvittämiseksi ja todistuksen pyytämiseksi:
- nimi- ja syntymäaika
- asuinvaltio ja asuinosoite
- asiakkaan sairausvakuutuslaitoksen tai sairauskassan nimi.
Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoito-oikeustodistusta, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus vain kiireelliseen hoitoon.
Jos asiakkaalla on oikeus oleskella Suomessa, hänellä on oikeus kiireellisen hoidon lisäksi lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon, vaikka hänellä ei ole kotikuntaa tai hoito-oikeustodistusta. Asiakas voi olla esimerkiksi EU-kansalainen, tai hänellä voi olla viisumi.
Jos asiakas oleskelee Suomessa ulkomaalaislain vastaisesti, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus vain kiireelliseen hoitoon. Kyseessä on niin kutsuttu paperiton henkilö.
Paperittomalla henkilöllä on kuitenkin oikeus lääketieteellisesti välttämättömään kiireettömään hoitoon, jos hoidon epääminen olisi kohtuutonta henkilön oman terveydentilan tai vamman vuoksi. Oikeus hoitoon on myös, jos hoidon epääminen vaarantaisi toisen henkilön terveyden, väestön terveyden tai henkilön vastuulla olevan alaikäisen hyvinvoinnin.
Lisäksi jos paperiton henkilö on raskaana, hänellä on oikeus raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkihoitoon liittyviin terveyspalveluihin. Paperittomalla vammaisella henkilöllä on oikeus vammaisuuteen liittyviin välttämättömiin kiireettömiin terveyspalveluihin. Jos paperiton henkilö on alle 18-vuotias, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin.
Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa eikä hoito-oikeustodistusta, hoidon kustannukset pitää periä asiakkaalta täysimääräisesti. Hyvinvointialue voi hakea hoitokustannuksista valtion korvausta Kelalta, jos kustannuksia ei saada perittyä asiakkaalta tai muulta taholta, kuten vakuutusyhtiöltä. Hyvinvointialue voi myös luopua kustannusten perimisestä, jos asiakas on selvästi maksukyvytön.
Asiakas voi hakeutua hoitoon Suomeen ennakkoluvalla tai ilman ennakkolupaa.
Jos asiakas on hakeutunut hoitoon Suomen julkiseen terveydenhuoltoon toisesta EU- maasta, joko ennakkoluvalla tai ilman, hänellä on oikeus samanlaiseen hoitoon kuin kunnassa asuvalla.
- Ennakkoluvalla: Hänellä on oikeus ennakkoluvassa määriteltyyn hoitoon samalla tavalla kuin kunnassa asuvalla
- Ilman ennakkolupaa: Hoidonantajalla ei ole velvollisuuttaa ottaa häntä hoitoon
Lue lisää hoitoon hakeutumisesta.
Jos asiakkaalla on ennakkolupa eli lomake S2, hän maksaa hoidosta vain kuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto voi hakea hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Lue lisää valtion korvauksesta.
Jos asiakkaalla ei ole ennakkolupaa, hänen pitää maksaa itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset.