Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.

Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 %:iin aiemmasta.

Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikatyöjärjestelyn tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. Arkipäiviin luetaan myös lauantait.

Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisajan täyttymisen jälkeen osasairauspäivärahaa voi saada saman sairauden perusteella uudelleen vasta, kun hakija on ollut vuoden ajan yhtäjaksoisesti työkykyinen.

Jos henkilö palaa työhön, kun hän on saanut osasairauspäivärahaa enimmäisajan, hän voi yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen saada osasairauspäivärahaan 50 lisäpäivää.

Osasairauspäivärahalla on oma enimmäisaikansa. Voit saada osasairauspäivärahaa, vaikka olisit jo saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa.

Omavastuuaika

Työntekijän on oltava kokonaan pois työstä omavastuuajan. Osa-aikatyö voidaan sopia alkamaan aikaisintaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Tarkista omavastuuaika sairauspäivärahakauden laskurilla.

Osasairauspäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, kun sitä maksetaan välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.

Esimerkki

Sähköalan yrityksen työnjohtaja, joka tekee myös asennustöitä, on toipumassa olkapään leikkauksesta ja on siksi työkyvytön. Hän suunnittelee esimiehensä kanssa osa-aikatyöskentelyä siten, että hän vastaisi vain työnjohtotehtävistään ja lyhentäisi samalla työaikaansa 50 %:lla. Työterveyslääkäri arvioi, onko työhön mahdollista palata osasairauspäivärahan turvin ilman, että leikkauksesta toipuminen vaarantuu.

Viimeksi muokattu 14.9.2016
Sivu päivitetty 19.10.2012