Usein kysyttyä toimeentulotuen uudistuksesta

Vastaus: 1.2.2026 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan perusosaa voidaan alentaa entistä useammissa tilanteissa:

1. Jos asiakas ei Kelan kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu kuukauden sisällä työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi ja hae työttömyystukea, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 %.
2. Jos asiakas ei Kelan kehotuksesta huolimatta hae kuukauden sisällä toimeentulotukeen nähden niitä ensisijaisia tukia, joita Kela on ohjannut häntä hakemaan, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 %. Lue lisää ensisijaisista tuista.
3. Jos asiakas menettää oikeuden työttömyystukeen sen vuoksi, että hän toimii työvoimapoliittisesti moitittavasti, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa ensimmäisenä kuukautena 20 % ja sen jälkeen 40 %. Näitä tilanteita ovat

• karenssi
• työssäolovelvoite
• alle 25-vuotiaan vailla ammatillista koulutusta olevan velvoite
• kotoutumissuunnitelman laiminlyönti.
  • Kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen myös silloin, jos asiakkaalla ei ole velvollisuutta olla työnhakijana.

Alentamisen edellytyksenä on laiminlyönnin lisäksi aina se, että alentaminen ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutoinkaan kohtuuttomana.

Vastaus: Niihin karensseihin ja velvoitteisiin, jotka asiakkaalle on asetettu ennen 1.2.2026 voimaantullutta lainmuutosta, ei sovelleta uusia perusosan alentamisperusteita.

Vastaus: Kun asiakas on saanut pitkäaikaisemman sanktion, perusosan alentamisen kohtuullisuutta arvioidaan joka kuukausi erikseen ja asiakkaalla on mahdollisuus kertoa syistä, joiden vuoksi perusosan alentaminen olisi kohtuutonta.

Perusosaa voidaan alentaa työvoimapoliittisten velvoitteiden laiminlyöntien perusteella yhteensä enintään 6 kuukauden ajan. Tätä 6 kuukauden aikarajaa ei ole, jos asiakas laiminlyö velvollisuuden ilmoittautua kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi tai ensisijaisten tukien hakuvelvoitteen.

Vastaus: Opiskelijat. Päätoimisen opiskelijan ensisijaiset tuet ovat opintotuki ja asumislisä. Jos opiskelija ei saa niitä, hänen täytyy elättää itsesi muulla tavalla, esimerkiksi ansiotyöllä (vähintään 30 h/vko). Jos opiskelija ei pysty huolehtimaan elatuksestaan näillä tavoilla ja hakee toimeentulotukea, hänen täytyy ilmoittautua työllisyyspalveluihin työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ja hakea työttömyystukea. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että opinnot täytyy lopettaa. Jos hän jatkaa opintoja ja hakee toimeentulotukea eikä ilmoittaudu kokoaikatyönhakijaksi, Kela voi joutua​​​​​ alentamaan perusosan määrää. 

Tästä on yksi poikkeus, joka koskee ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Hän ei ole velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimaviranomaiseen ennen kuin on kulunut kolme kuukautta hänen opiskelunsa aikaista toimeentuloa turvaamaan tarkoitetun ensisijaisen tuen päättymisestä. Tässä tarkoitettua kolmen kuukauden aikaa voidaan pidentää uudella kolmen kuukauden määräajalla, jos opiskelija esittää riittävän selvityksen opintojen etenemisestä määräaikana ja opinnot on mahdollista suorittaa loppuun vuoden kuluessa ensisijaisen tuen päättymisestä. Määräaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään vuoden ajaksi.

Lue myös: Opiskelijat ja kesäajan toimeentulo

Yrittäjät. Toimeentulotuki ei ole tarkoitettu tukemaan pidempiaikaisesti sellaista yritystoimintaa, josta asiakas ei saa välttämätöntä toimeentuloaan. Riittävänä tulona yritystoiminnasta pidetään vähimmäissuuruista työttömyysetuutta vastaavaa määrää eli noin 595 euroa kuukaudessa (vuonna 2026).

Jos yrittäjä, omassa työssä työllistyvä tai kausiluonteisen yritystoiminnan yrittäjä ei saa yritystoiminnastaan vähintään työttömyysetuutta vastaavaa määrää, hänen tulee ilmoittautua kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi työvoimapalveluihin. Eli yrittäjän tai omassa työssä työskentelevän tulisi lopettaa yritystoiminta tai omassa työssä työskentely ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimapalveluihin. Jos asiakas ei toimi näin, Kela voi joutua alentamaan hänen toimeentulotukensa perusosan määrää.

Jos yritystoiminnasta ei saa riittävää toimeentuloa, Kela kertoo yrittäjälle päätöksessä, että

• toimeentulotuki ei ole tarkoitettu tukemaan pidempiaikaisesti yritystoimintaa, josta hän ei saa riittävää toimeentuloa
• hänelle annetaan kuukauden määräaika, jonka aikana hän voi järjestellä yritystoiminnasta riittävä tulo tai esittää selvityksen, että yritystoiminnasta on mahdollista saada riittävä toimeentulo
• jos hänen ei ole mahdollista saada yritystoiminnasta riittävää tuloa, hänen tulee lopettaa yritystoiminta ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimapalveluihin.

Omaishoitajat: Jos asiakas toimii omaishoitajana vähintään 4 tuntia päivässä, Kela ei oleta hänen ilmoittautuvan työllisyyspalveluihin työnhakijaksi ennen toimeentulotuen hakemista eikä hänen perusosaansa alenneta.

Vastaus: Kela arvioi käytettävissä olevien tietojen perusteella mitä ensisijaisia tukia asiakkaan täytyy hakea. Asiakas ei voi itse etukäteen päätellä, ettei hänellä ole oikeutta esimerkiksi työttömyystukeen ja jättää hakematta sillä perusteella. Kela arvioi kehotustaan antaessaan, mihin etuuteen asiakkaalle todennäköisesti on oikeus. Kun asiakas on hakenut ne ensisijaiset tuet, joita Kela on ohjannut häntä hakemaan, toimeentulotuen perusosaa ei alenneta. Jos Kela on ohjannut hakemaan väärää etuutta ja asiakas ei sitä saa, niin asiakkaan perusosaa ei voida alentaa.

Vastaus: Ei tarvitse. Jos toimeentulotukea hakevalla asiakkaalla ei ole haettuna hänelle kuuluvat ensisijaiset tuet, Kela myöntää toimeentulotuen kuukaudeksi ja kehottaa asiakasta hakemaan kuukauden sisällä muut hänelle kuuluvat tuet. Sinä aikana perusosaa ei alenneta. Jos asiakas ei toimi kehotuksen mukaisesti, hänen toimeentulotukensa perusosaa voidaan alentaa seuraavasta kuukaudesta alkaen.

Vastaus: Kelan tietojen mukaan työikäisiä tulottomia henkilöitä (ei ensisijaisia tukia tai ansiotuloja) oli vuonna 2025 noin 49 000. Lue lisää: Toimeentulotuen tiukennukset vaikuttavat etenkin 49 000 tulottomaan.

Taustasyinä ensisijaisten tukien hakematta jättämiselle voivat olla esimerkiksi asiakkaan mahdolliset elämänhallinnan ongelmat, asiointikyvyn haasteet tai esimerkiksi tietämättömyys etuuksista.​ Osa asiakkaista voi myös olla tottunut hakemaan toimeentulotukea ja elämään pelkän toimeentulotuen varassa.

Vastaus: Asiakkaan velvollisuus hakea ensisijaisia tukia ratkaistaan hakemuksen yhteydessä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kuntoutustuen käsittelyaika voi olla kuukausia ja käsittelyajaksi ensisijainen tuki voi olla työttömyystuki. 

Vastaus: Toimeentulotuen näkökulmasta asiakkaalla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi, jos hän työskentelee palkansaajana vähintään 30 tuntia viikossa.

Vastaus: Jos Kelassa ei ole ajantasaista lääkärintodistusta, Kela ohjaa asiakkaan ilmoittautumaan työllisyyspalveluihin työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi. Jos asiakas ei toimi näin, Kela voi joutua alentamaan toimeentulotuen perusosaa. Työttömyysetuus on ensisijainen etuus sairauspäivärahan hakemisajalle.

Vastaus: Perusosan alentaminen koskee vain sen perheenjäsenen perusosaa, joka ei ole noudattanut Kelan kehotusta. Kun Kela harkitsee perusosan alentamista, perheen kokonaistilanne huomioidaan.

Perusosan alentaminen ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa, erityisesti ravintoa, asumista ja itsenäistä selviytymistä.

Kohtuullisuusharkinnassa huomioidaan erityisesti lapsen etu ja oikeus riittävään elatukseen. Lapsiperheen aikuisen kohdalla kynnys alentamiseen onkin tavallista korkeampi. Samalla Kelassa harkitaan tarve lastensuojeluilmoituksen tekemiselle.

Vastaus: Kyllä. Jos toimeentulotukea hakevalla asiakkaalla ei ole haettuna hänelle kuuluvat ensisijaiset tuet, Kela myöntää toimeentulotuen kuukaudeksi (eikä perusosaa sen aikana alenneta) ja kehottaa asiakasta hakemaan kuukauden sisällä muut hänelle kuuluvat tuet. Nämä listataan asiakkaan saamassa päätöksessä.

Kela ohjaa asiakkaita aktiivisesti ensisijaista tuista myös asiakaspalvelun kaikissa palvelukanavissa. Jos asiakas ei pysty itse täyttämään hakemusta, voidaan hakemus ottaa vastaan myös puhelinpalvelussa. Kumppani voi myös tarvittaessa varata asiakkaalle ajan puhelinpalveluun.

Vastaus: Yleistuki korvaa Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa 2026. Yleistukea maksetaan työttömyyden perusteella työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Yleistukea voi saada vain, jos asiakas on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tämä artikkeli vastaa yleisimpiin kysymyksiin yleistuesta.

Yleistuki on työttömän ensisijainen tuki toimeentulotukeen nähden toukokuusta alkaen. Jos asiakas ei ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi työllisyyspalveluihin eikä hae yleistukea, Kela voi joutua alentamaan toimeentulotuen perusosaa.

11.3.2026 pidetyssä webinaarissa Työttömän tukeminen etuusmuutosten keskellä – työkyky, etuudet ja palvelut 2026 kerrottiin myös yleistuesta. Sivulle on tulossa lähiaikoina tallenne katsottavaksi.

Vastaus: Lähtökohtaisesti perusosan alentamista ei voida pitää kohtuuttomana, jos asiakkaalla on ollut todellinen mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi ja hakea ensisijaisia tukia Kelan kehotuksen mukaisesti.

Kela harkitsee perusosan alentamisen kohtuullisuuden aina yksilökohtaisesti kuukausittain samalla, kun asiakkaalta tarkistetaan alentamisen edellytykset. Kelasta voidaan tarvittaessa pyytää sosiaalihuollon lausunto alentamisharkinnan tueksi. Jos perusosan alentamisen puolesta ja vastaan puhuvat seikat ovat yhtä vahvoja, Kela valitsee asiakkaan edun mukaisen tulkinnan.

Perusosan alentaminen ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa, erityisesti ravintoa, asumista ja itsenäistä selviytymistä. Asuminen voi vaarantua esimerkiksi silloin, jos asiakkaalla on ennestään vuokravelkaa. 

Kohtuullisuusharkinnassa Kela huomioi erityisesti lapsen edun ja oikeuden riittävään elatukseen. Lapsiperheen aikuisen kohdalla kynnys perusosan alentamiseen onkin tavallista korkeampi. Harkinnassa huomioidaan perheen kokonaistilanne, ja samalla harkitaan myös tarve lastensuojeluilmoituksen tekemiselle.

Perusosan alentaminen ei saa johtaa muutenkaan kohtuuttomaan tilanteeseen. Kela huomioi harkinnassa erityisesti asiakkaan kyvyt tai mahdollisuudet huolehtia omasta elatuksestaan sekä muut kohtuuttomuutta aiheuttavat seikat, kuten esimerkiksi perheessä hiljattain sattuneen kuolemantapauksen tai vakavan sairastumisen.

Vastaus: Asunto on yksi osa ihmisarvoista elämää. Osana kohtuullisuusharkintaa Kela arvioi, vaarantaako alentaminen asumisen eli onko todennäköistä, että asiakkaalle syntyy kahden kuukauden vuokrarästit alentamisen seurauksena.

Vastaus: Ei poissulje. Kela tekee perusosan alentamisessa aina kuukausikohtaisen harkinnan. Asiakkaiden tilanteet voivat vaihdella merkittävästi myös sen osalta, kuinka paljon ja missä tilanteessa toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin nähden ylikallista vuokraa on kohtuullistettu. Vaikka asumisen turvaaminen on osa ihmisarvoista elämää, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ylikallista asumista tulisi erityisesti suojata. Näissä tilanteissa Kelan ja sosiaalitoimen tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä matalalla kynnyksellä.   

Vastaus: Kyllä. Toimeentulotuen lainmuutoksen seurauksena tuen perusosaa leikataan kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä 2–3 % maaliskuusta alkaen. Muutoksen taustalla on valtiontalouden säästötavoitteet.

18 vuotta täyttäneiden yksin asuvien sekä vanhempansa luona asuvien perusosaa leikataan 3 % ja muiden 18 vuotta täyttäneiden perusosaa 2 %. Esimerkiksi yksin asuvalla 18 vuotta täyttäneellä leikkaus tarkoittaa, että perusosa pienenee lähes 18 euroa kuukaudessa.

Lue lisää: Toimeentulotuen perusosaa leikataan kaikilta yli 18-vuotiailta maaliskuusta alkaen

Vastaus: Lainmuutoksen johdosta toimeentulotuki voidaan jatkossa myöntää tai hylätä kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta.

Tämä helpottaa esimerkiksi niiden asiakkaiden asiointia, jotka ovat joutuneet kuukausittain hakemaan Kelasta hylkäävän päätöksen hakeakseen hyvinvointialueelta täydentävää toimeentulotukea ateriakorvauksiin. Asiakas voi aina hakea tukea uudelleen, jos hänen tuentarpeensa muuttuu.

Vastaus: Ennen lainmuutosta asiakas on voinut saada esimerkiksi ansiotuloja 150 euroa perusosan lisäksi. Lainmuutoksen jälkeen tämä ansiotulovähennys poistuu eli alennetun perusosan lisäksi asiakas ei saa lisää tuloja. Taloudellinen kannustin työn tekemiseen poistuu niin pitkäksi aikaa, kun asiakas on toimeentulotuella. Poikkeuksena on omaishoitajien ja perhehoitajien hoitopalkkiot, joihin sovelletaan 150 euron ansiotulovähennystä vuoden 2027 loppuun saakka.

Vastaus: Ei. Asumisen kustannukset korvataan samalla tavalla perusosan alentamisesta riippumatta. Lue lisää: Mihin asumismenoihin voi saada toimeentulotukea?

Vastaus: Opiskelijan täytyy ensisijaisesti rahoittaa kesäajan toimeentulonsa ansiotuloilla tai opiskelemalla kesän ajan opintotuen turvin.

Jos kesäopinnot eivät ole mahdollisia opiskelijalle eikä hän saa aktiivisesta hakemisestaan huolimatta kesätöitä tai tule toimeen muilla tuloillaan ja varoillaan, hän voi hakea kesäksi toimeentulotukea. Kela ei edellytä, että päätoimiset opiskelijat ilmoittautuisivat näissä tilanteissa työllisyyspalveluihin ja lakkauttaisivat opintonsa. Näissä tilanteissa Kela ei myöskään alenna toimeentulotuen perusosaa.

Vastaus: Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki myös opiskelijoilla. Päätoimisen opiskelijan ensisijaiset tuet ovat yleensä opintotuki (mukaan lukien opintolaina) ja asumislisä. Jos hän ei saa niitä, hänen täytyy elättää itsensä muulla tavalla, esimerkiksi ansiotyöllä, muilla tuilla tai varoilla. Riittäväksi toimeentuloksi katsotaan vähintään 30 tuntia viikossa tehtävä työ.

Jos opiskelija ei pysty huolehtimaan elatuksestaan näillä tavoilla ja hän hakee toimeentulotukea, Kela voi joutua alentamaan hänen toimeentulotukensa perusosaa. Toimeentulotuki ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu rahoittamaan opintoja. Toimeentulotuen perusosaa ei kuitenkaan alenneta, jos opiskelija ilmoittautuu työllisyyspalveluihin työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ja hakee työttömyystukea. Tämä tarkoittaa kuitenkin yleensä sitä, että opinnot täytyy lopettaa.

Vastaus: Jatkossa pääsääntö on se, että toimeentulotuella ei voi opiskella ilman perusosan 50 % alentamisen uhkaa.

Tähän on laissa yksi kuitenkin poikkeus: Ensimmäistä ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoaan suorittava opiskelija ei ole velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ennen kuin on kulunut kolme kuukautta opiskelun aikaista toimeentuloa turvaavan ensisijaisen etuuden päättymisestä.

Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää uudella kolmen kuukauden määräajalla, jos

1. opiskelija esittää riittävän selvityksen opintojen edistymisestä kuluneen määräajan aikana ja
2. opinnot on mahdollista suorittaa loppuun vuoden kuluessa ensisijaisen etuuden päättymisestä.

Vastaus: Opintolainan hakemista edellytetään jatkossa kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta, jotka hakevat toimeentulotukea.

Toimeentulotukilain muutoksen yhteydessä Kelalta poistettiin mahdollisuus käyttää harkintaa siinä, keiltä opiskelijoilta vaaditaan opintolainan hakemista ennen toimeentulotukea. Tämä tarkoittaa, että myös muun muassa jälkihuollon piiriin kuuluvilta nuorilta edellytetään jatkossa lainan hakemista.

Jos opiskelija on kuitenkin aiemmin saanut toimeentulotukipäätöksen, jossa todetaan, ettei lainanottoon ole velvollisuutta, hän voi saada toimeentulotukea kuluvan lukuvuoden loppuun eli 31.7.2026 saakka ilman velvollisuutta hakea lainaa.

Vastaus: Lainmuutoksessa Kelan harkintavalta on tältä osin poistettu. Näin ollen opintolaina huomioidaan tulona, eikä asiantuntijoiden lausunnoilla voi vaikuttaa tähän.

Vastaus: Kyllä. Myös tilapäistä suojelua saavan täytyy ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin, jos asiakas on työtön. Hänen täytyy pitää työnhaku voimassa ja osallistua mahdollisiin tarjottaviin palveluihin.

1.2.2026 voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 %, jos asiakas laiminlyö velvollisuutensa ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin. Toimeentulotukilaissa on erikseen määritetty tilanteet, joissa tätä velvoitetta ei edellytetä. Tilapäistä suojelua saavan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittautua työnhakijaksi, jos hän opiskelee päätoimisesti, vaikka hän ei olisi oikeutettu opintoetuuksiin oleskelulupansa vuoksi

Tilapäistä suojelua saavat eivät voi saada Kelasta työmarkkinatukea. Siksi Kela ei ohjaa heitä selvittämään oikeutta työttömyystukeen. Jos kuitenkin tilapäistä suojelua saavalla on työhistoriaa esimerkiksi Suomessa, hänelle voi syntyä oikeus peruspäivärahaan, jos hänen työssäoloehtonsa täyttyy. Silloin hänen kuuluu myös hakea tätä ensisijaista tukea. Muuten Kela voi joutua alentamaan hänen toimeentulotukensa perusosaa.

Vastaus: Vastauksia on koottu kattavasti tähän artikkeliin: Kelan tuet Ukrainasta sotaa paenneille.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan joutua alentamaan, jos asiakas ei hae muita tukia, joihin hänellä voi olla oikeus. Perusosaa ei kuitenkaan alenneta, jos tilapäistä suojelua saava asiakas ei ole hakenut sellaista ensisijaista tukea, joka hänelle elämäntilanteensa mukaan kuuluisi, mutta jota hän ei oleskelulupatyyppinsä vuoksi voi saada.

Vastaus: Kyllä, jos lausunnoissa on perusteltu harkinnan kannalta olennaisia asioita eli sitä, onko asiakas laiminlyönyt velvollisuutensa tahallaan tai onko hänellä ollut tosiasiallisia esteitä esimerkiksi hakea ensisijaisia tukia. Myös ihmisarvoisen elämän edellytysten vaarantumiseen liittyvät tiedot ovat tärkeitä.

Vastaus: Kela ohjaa asiakkaan työllisyysalueille silloin, kun hänen ensisijainen tukensa on työttömyystuki. Jos Kelassa tunnistetaan asiakkaan tarve sosiaalityön tai terveydenhuollon palveluihin, asiakas ohjataan myös hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueelta asiakas ei saa kuitenkaan ensisijaista taloudellista tukea. 

Vastaus: Viranomaisen asiantuntijalausunnon painoarvo riippuu etenkin lausunnon sisällöstä. Lausunnolla on merkitystä silloin, kun lausunnoissa on perusteltu harkinnan kannalta olennaisia asioita eli sitä onko asiakas laiminlyönyt velvollisuutensa tahallaan tai onko hänellä ollut tosiasiallisia esteitä esimerkiksi hakea ensisijaisia tukia.

Myös ihmisarvoisen elämän edellytysten vaarantumiseen liittyvät tiedot ovat tärkeitä. Sosiaalihuollon lausunto on erityisen painava, koska sen antaa sosiaalihuollon ammattilainen ja etenkin silloin, kun asiakas on sosiaalihuollon asiakkuudessa.

Vastaus: Myös lääkärin työkyvyttömäksi arvioiman henkilön, jonka työkyvyttömyys ei täytä sairauspäivärahan tai muun työkyvyttömyysetuuden edellytyksiä, tulee ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi, koska asiakkaan ensisijainen tuki on tällöin työttömyysetuus. Työvoimaviranomaisen velvoitteisiin kuuluu huomioida henkilön työkyky palveluprosessissa ja esimerkiksi selvittää työhakuun ja työllistymisen edellytyksiin vaikuttava työ- ja toimintakyky sekä ohjata työnhakija tarvittaessa työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin. Työvoimaviranomaisen vastuulla on ottaa työnhakijan tosiasiallinen työkyky huomioon sekä sovittaa hänelle tarjottavat palvelut ja velvoitteet olemassa olevaan työkykyyn. 

Toimeentulon turvaamiseksi asiakkaan kannattaa olla työttömänä työnhakijana, vaikka täyttä työkykyä ei olekaan. Tällöin asiakkaalla voi olla oikeus esimerkiksi työttömyystukeen, jos sairauspäivärahasta tulee hylkäävä päätös.

Vastaus: Kela kehottaa asiakasta ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi ja hakemaan työttömyysetuutta, vaikka asiakkaalla olisi terveydentilaan liittyvä seikka, mutta hän ei voi saada työkykyyn tarkoitettuja ensisijaisia tukia. Kun asiakas on ilmoittautunut työnhakijaksi, hän on oikeiden palvelujen piirissä. Asiakkaalle ei myöskään tällöin jää ajanjaksoa, jolloin hänellä ei ole oikeutta ensisijaiseen tukeen. Työttömäksi työnhakijaksi ei voi ilmoittautua jälkikäteen.

Vastaus: Kela voi kohtuullisuusharkinnan tueksi tarvittaessa pyytää hyvinvointialueelta sosiaalihuollon lausunnon perusosan alentamiseen vaikuttavista seikoista. Pyyntö tehdään vain silloin, kun siihen arvioidaan olevan erityistä tarvetta. Sosiaalihuolto voi antaa lausunnon myös oma-aloitteisesti.

Lausuntoa voidaan pyytää esimerkiksi, kun selvää toimeentulotuen perusosan alentamisen estävää tilannetta ei ole tiedossa, mutta

• alentamisharkinnassa herää kysymys henkilön kyvystä huolehtia itsestään tai huollettavistaan
  • Kysymys voi herätä esimerkiksi, jos toimeentulotuen perusosaa on alennettu 50 prosentilla useita kuukausia eikä hakija ole kehotuksesta huolimatta ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tai hakenut ensisijaista tukea.
  • Erityisesti silloin, jos lapsiperheen vanhemmalta on alennettu perusosaa useita kuukausia, on sosiaalihuollon lausunto pyydettävä.
• henkilön asioinnissa havaitaan erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvittavia palveluja mielenterveyteen tai ajattelu- ja oppimiskykyyn liittyvän sairauden tai vamman, päihteiden ongelmakäytön, muun riippuvuuskäyttäytymisen, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi
• asiakas kertoo kesken olevasta työkyvyn selvittelystä tai muusta sosiaalihuollon palveluprosessista
• henkilöllä on vuokravelkaa, uhka häädöstä tai on asunnoton.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi Kelan ja hyvinvointialueen yhteistyön kynnyksen tulee olla matala.

Vastaus: Ei. Lainmuutos poisti automaatti-ilmoitukset. Jatkossa Kela tekee SHL- ja lastensuojeluilmoituksia tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Vastaus: Kela arvioi joka kuukausi erikseen, onko alentamiselle edellytyksiä ja tarvitseeko Kela arvioinnin tueksi sosiaalihuollon lausunnon. Kela voi pyytää lausuntoa sosiaalitoimesta, vaikka asiakkaalla ei olisi asiakkuutta sosiaalitoimeen, mutta jos sosiaalitoimi ei tapaa asiakasta, niin lausunnon odotettavissa oleva hyöty on luonnollisesti pienempi.

Vastaus: Lausunto ei sido Kelaa, mutta Kelan tulee ottaa lausunnossa annettu selvitys toimeentulotukipäätöstä tehdessään huomioon. Lausunnolle annetaan erityistä painoarvoa kohtuullisuusarvioinnissa, kun lausunnossa on kerrottu se, miksi alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellytykset (asuminen, ravinto, itsenäinen selviytyminen) tai alentaminen olisi muutoin kohtuutonta.

Vastaus: Lausunto ei sido Kelaa, mutta Kelan tulee ottaa lausunnossa annettu selvitys toimeentulotukipäätöstä tehdessään huomioon. Lausunnolle annetaan erityistä painoarvoa kohtuullisuusarvioinnissa silloin kun lausunnossa on perusteltu miksi alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellytykset (asuminen, ravinto, itsenäinen selviytyminen) tai alentaminen olisi muutoin kohtuutonta.

Kela haluaa tehdä hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa silloin, kun asiakkaan tarve sitä edellyttää. Perusosan alentamisesta ei mene enää automaattisesti tietoa hyvinvointialueelle, joten alentamisen vaikutukset ja tarve yhteistyölle tulee arvioida aikaisempaa tarkemmin. Myös SHL ja lastensuojeluilmoitusten tarve tulee arvioida aiempaakin tarkemmin.

Vastaus: Laki on velvoittavampi sikäli, että laiminlyönnin johdosta tulee alentaa, jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä eikä se ole muutoinkaan kohtuutonta.

Sosiaalihuollon lausunnot tulee ottaa huomioon etenkin silloin, kun sosiaalihuollossa on tavattu asiakas ja sosiaalihuollossa on alentamisharkinnan kannalta tärkeää tietoa. Alentamisharkinnan kannalta olennaista on kertoa lausunnossa se, miksi alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellytykset (asuminen, ravinto, itsenäinen selviytyminen) tai alentaminen olisi muutoin kohtuutonta.

Vastaus: Myös muut kuin sosiaalihuolto voivat toimittaa Kelaan asiantuntijanäkemyksen asiakkaan perusosan kohtuullisuusarviointia varten asiakkaan suostumuksella tai lakisääteisen tietojenluovutusoikeutensa perusteella. Sosiaalihuollon lausuntojen ohella arvioinnissa hyötyä on esimerkiksi työllisyysalueiden, terveydenhuollon, Ohjaamoiden, etsivän nuorisotyön ja diakoniatyön näkemyksistä.

Myös muissa kuin sosiaalihuollon lausunnoissa olennaista on, että lausunnonantaja kuvaa, miksi alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän (asuminen, ravinto ja itsenäinen selviytyminen) tai olisi muutoin kohtuutonta (ks. sosiaalihuollon lausunto).

Asiantuntijanäkemyksen voi toimittaa Kelaan suojatulla sähköpostilla: Suojattu sähköposti yhteistyökumppaneille.

Vastaus: Kela voi maksaa asumismenoihin myönnetyn toimeentulotuen vuokranantajalle, jos kyseessä on vuokra- tai osaomistusasunto.

Asumismenoihin myönnetty toimeentulotuki voidaan maksaa vuokranantajalle, jos vuokralainen on antanut Kelalle valtuutuksen tai jos vuokralainen on jättänyt nykyisessä tai aiemmassa vuokrasuhteessaan vuokran maksamatta kokonaan tai osittain yhden kuukauden ajalta. Kela kuulee asiakasta ennen maksun siirtämistä vuokranantajalle.

1.2.2026 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen Kela maksaa vuokran osuuden toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle aina myös silloin, jos Kela on myöntänyt vuokravakuuden asiakkaan nykyiseen asuntoon osana toimeentulotukea.

Vastaus: Jos asiakkaalle on myönnetty Kelan vuokravakuus, maksetaan toimeentulotuen vuokraosuus myös näissä tilanteissa suoraan vuokranantajalle. Edunvalvonta ei tuo tähän poikkeusta.