Valmistaudu huomiseen – sujuva arki ikääntyessä
Ikääntymiseen liittyviin muutoksiin kannattaa varautua hyvissä ajoin, kun voi itse päättää omista asioistaan ja hoitaa niitä. Kun tärkeät asiat ovat kunnossa, arki sujuu helpommin myös silloin, jos toimintakyky myöhemmin heikkenee.
Tältä sivulta löydät tietoa siitä,
- mistä saat palveluja, tukea ja korvauksia
- miten läheinen tai muu luotettava henkilö voi auttaa sinua asioiden hoitamisessa
- miten voit turvata tahtosi ja asioidesi hoidon tulevaisuudessa.
Artikkelista voi olla hyötyä myös läheisille, jotka auttavat ikääntyvää perheenjäsentä tai muuta läheistään arjen asioissa ja tulevaisuuteen varautumisessa.
Kun arjessa tarvitaan enemmän apua
Selvitä, mitä tukea on tarjolla.
Apua kannattaa hakea jo silloin, kun arjen tavalliset asiat alkavat tuntua aiempaa raskaammilta. Tukea voi saada hyvinvointialueelta, kunnasta, Kelasta ja järjestöiltä.
Oman hyvinvointialueesi ikääntyneiden neuvonta tai asiakasohjaus auttaa selvittämään, millainen tuki sopii tilanteeseesi. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi silloin, kun kotona selviytyminen, liikkuminen, peseytyminen, ruokailu tai lääkkeiden ottaminen on vaikeutunut.
Hyvinvointialueen palveluja voivat olla esimerkiksi
- kotihoito
- ateria- ja muut kotiin annettavat palvelut
- liikkumista tukevat palvelut
- päivätoiminta
- yhteisöllinen asuminen
- ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Palvelujen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Hyvinvointialueen lisäksi kunnat ja järjestöt voivat tarjota esimerkiksi liikuntaa, neuvontaa, vertaistukea ja muuta toimintaa.
Etsi oman hyvinvointialueesi verkkosivut (stm.fi)
Kelasta voi saada tukea toimeentuloon ja asumiskuluihin sekä korvauksia sairaudesta aiheutuviin kustannuksiin. Alle on koottu ikääntyville ajankohtaisia tukia ja korvauksia.
Toimeentuloon ja asumiseen
Jos eläke ja muut tulot ovat pienet, Kelasta voi saada tukea toimeentuloon ja asumismenoihin.
Kansaneläke ja takuueläke
Jos työeläke on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, Kela voi maksaa vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä. Kansaneläkkeen lisäksi eläkeläinen voi saada takuueläkettä, jos hänen yhteenlasketut eläkkeensä jäävät hyvin pieniksi.
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkeläinen voi saada eläkkeensaajan asumistukea vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon, jos hän on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa tähän tukeen.
Toimeentulotuki
Toimeentulotukea voi hakea, jos tulot ja varat eivät riitä jokapäiväisiin menoihin kuten ruokaan ja lääkkeisiin.
Sairauteen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät tuet ja korvaukset
Kelasta voi saada tukea ja korvauksia, jos sairaus tai toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa avun tarvetta tai kustannuksia.
Eläkettä saava hoitotuki
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu eläkkeensaajille, joilla on pitkäaikainen vamma tai sairaus.
Korvaukset yksityisestä sairaanhoidosta
Kela korvaa osan yksityislääkärin kustannuksista sekä fysioterapian kustannuksista.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu
65 vuotta täyttäneet voivat vuoden 2027 loppuun saakka hyödyntää valinnanvapauskokeilua, jossa yksityisen yleislääkärin vastaanotolla asiointi maksaa enintään julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun verran. Kokeilussa on myös mahdollista saada edulliseen hintaan useita laboratoriokokeita sekä esimerkiksi sydänfilmin (EKG), keuhkojen röntgentutkimuksen sekä polven ja lonkan röntgentutkimukset.
Matkakorvaukset
Matkakorvausta voi saada, kun matkustaa terveydenhuoltoon sairauden takia.
Lääkekorvaukset ja lääkeluotto
Reseptilääkkeisiin ja kliinisiin ravintovalmisteisiin voi saada lääkekorvauksia.
Lääkeluotto on tarkoitettu niille pienituloisille asiakkaille, jotka eivät saa toimeentulotukea ja joilla lääkekustannusten vuosiomavastuu täyttyy joko yhdellä ostokerralla tai yhden kalenterikuukauden aikana.
Jos verkkoasiointi tuntuu hankalalta, voit saada digitukea esimerkiksi kunnalta, kirjastosta tai järjestöltä. Digituen antaja neuvoo sinua digitaalisten palvelujen käyttämisessä, mutta sinä hoidat edelleen itse omat asiasi.
Myös Kela tarjoaa digitukea kaikille, jotka haluavat hoitaa Kela-asioitaan verkossa. Voit saada opastusta esimerkiksi
- hakemuksen täyttämiseen OmaKelassa
- liitteiden hakemiseen, tallentamiseen ja lähettämiseen
- päätösten ja maksujen tarkistamiseen OmaKelassa
- tietojen etsimiseen Kelan verkkosivuilta
- Kelan laskurien käyttämiseen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit hoitaa Kela-asioitasi myös puhelimitse tai palvelupisteessä.
Älä anna digituen yhteydessä kenellekään salasanojasi tai pankkitunnuksiasi.
Kun läheinen auttaa asioiden hoitamisessa
Anna läheiselle tarvittavat valtuudet.
Läheinen ei voi automaattisesti hoitaa toisen täysi-ikäisen henkilön asioita. Eri palveluihin tarvitaan erilaiset valtuudet, eikä yhdessä palvelussa annettu valtuus yleensä oikeuta asioimaan toisessa palvelussa.
Voit antaa toiselle henkilölle Suomi.fi-valtuuden, jonka avulla hän voi hoitaa Kela-asioitasi OmaKelassa. Voit lisäksi valtuuttaa hänet asioimaan puolestasi puhelimessa tai Kelan palvelupisteessä erillisellä valtakirjalla.
Kun läheinen asioi puolestasi, sinä päätät edelleen omista asioistasi. Voit perua Suomi.fi-valtuuden tarvittaessa. Puhelin- ja palvelupisteasiointia varten tehdyssä valtakirjassa voit määritellä, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa.
Jos Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksesi ja edunvalvontavaltakirja sisältää taloudellisten asioiden hoitamisen, valtuutettu voi hoitaa Kela-asioitasi ilman erillistä valtakirjaa tai Suomi.fi-valtuutta.
Voit antaa toiselle henkilölle Suomi.fi-valtuuden, jonka avulla hän voi asioida puolestasi OmaKannassa. Valtuutettu voi esimerkiksi
- katsoa terveystietojasi sekä lääkärin ja hoitajan tekemiä kirjauksia
- katsoa laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tuloksia
- katsoa reseptejäsi ja pyytää niiden uusimista
- katsoa sosiaalipalveluissa tallennettuja asiakastietojasi.
Valtuus OmaKannassa asiointiin ei kuitenkaan tarkoita, että läheinen voisi hoitaa asioitasi kaikissa terveydenhuollon palveluissa. Hyvinvointialueilla ja yksityisillä terveydenhuollon palveluntuottajilla voi olla omia käytäntöjä puolesta asiointiin. Tarkista tarvittava valtuutus omasta hoitopaikastasi.
Läheinen voi hakea reseptilääkkeesi apteekista, kun hänellä on mukanaan Kela-korttisi tai reseptin potilasohje. Jos läheinen asioi Kela-kortilla, hänen pitää tietää haettavan lääkkeen nimi.
Voit myös antaa toiselle henkilölle Suomi.fi-palvelussa apteekkiasiointivaltuuden. Sen avulla valtuutettu voi esimerkiksi hakea reseptilääkkeitäsi, pyytää reseptin uusimista ja selvittää reseptejäsi koskevia tietoja apteekissa. Sähköinen valtuus on voimassa kaikissa Suomen apteekeissa.
Ilman sähköistä valtuutta läheisen mahdollisuudet saada reseptejäsi ja lääkitystäsi koskevia tietoja ovat rajallisemmat.
Pankkitunnukset ja maksukortti ovat henkilökohtaisia. Niitä ei saa antaa läheisen käyttöön, vaikka hän auttaisi laskujen maksamisessa tai muissa pankkiasioissa.
Jos haluat läheisen auttavan pankkiasioissasi, sovi järjestelyistä oman pankkisi kanssa. Pankista ja hoidettavasta asiasta riippuen vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi tilinkäyttöoikeuden antaminen läheiselle tai valtakirja yksittäisen asian hoitamista varten.
Kun läheisellä on tilinkäyttöoikeus, hän hoitaa tilin asioita omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan. Sinun pankkitunnuksiasi ei saa käyttää edes luvallasi.
Pankkiasioiden hoitamista voi helpottaa myös ottamalla käyttöön esimerkiksi e-laskuja tai suoramaksuja. Pankki määrittelee, millä tavoin toinen henkilö voi asioida puolestasi ja mitä asiakirjoja siihen tarvitaan. Suomi.fi-valtuus ei yleensä oikeuta hoitamaan pankkiasioita.
Pankkiasioiden järjestämistä ei kannata jättää tilanteeseen, jossa et enää pysty itse antamaan tarvittavaa valtuutusta.
Jos sinulla ei ole ketään, jota voisit pyytää avuksi asioidesi hoitamiseen, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi ikääntyneiden neuvontaan tai asiakasohjaukseen. Sieltä saat apua tilanteesi arviointiin ja tietoa palveluista, joilla arkeasi ja asiointiasi voidaan tukea.
Jos et enää pysty huolehtimaan taloudellisista asioistasi eikä niiden hoitamista voida järjestää muulla tavoin, edunvalvoja voi olla tarpeen. Edunvalvojana voi toimia yleinen edunvalvoja, jos tehtävään ei ole sopivaa yksityishenkilöä.
Varaudu tulevaisuuteen ajoissa
Turvaa tahtosi ja asioidesi hoito tulevaisuudessa.
Hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja asiointivaltuudet palvelevat eri tarkoituksia
- Suomi.fi-valtuus tai muu valtakirja auttaa silloin, kun päätät edelleen itse mutta toinen henkilö asioi apunasi.
- Hoitotahto kertoo terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan tahtosi siltä varalta, ettet pysty itse ilmaisemaan sitä.
- Edunvalvontavaltuutuksella voit varautua siihen, että joku toinen hoitaa asioitasi, jos et enää itse pysty huolehtimaan niistä.
Asiakirjat ja valtuudet eivät korvaa toisiaan, joten niitä voidaan tarvita rinnakkain.
Hoitotahdossa voit kertoa, millaista hoitoa haluat tai et halua tilanteessa, jossa et itse pysty ilmaisemaan tahtoasi. Voit kirjata hoitotahdon esimerkiksi OmaKantaan. Hoitotahdosta kannattaa aina kertoa myös läheisille sekä hoitavalle taholle.
Hoitotahto koskee terveyden- ja sairaanhoitoa. Se ei anna toiselle henkilölle oikeutta hoitaa taloudellisia tai muita käytännön asioitasi.
Edunvalvontavaltuutuksella voit nimetä henkilön, joka saa hoitaa asioitasi, jos et myöhemmin sairauden tai heikentyneen toimintakykysi vuoksi pysty hoitamaan niitä itse.
Valtakirjassa määritellään, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa. Ne voivat koskea esimerkiksi taloutta, omaisuutta sekä henkilöä koskevia asioita.
Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti silloin, kun ymmärrät sen merkityksen. Sinun on allekirjoitettava valtakirja kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Myös todistajat allekirjoittavat valtakirjan. Edunvalvontavaltakirjan laatimiseen kannattaa pyytää apua asiantuntijalta, jotta valtakirja vastaa omia tarpeitasi ja täyttää lain vaatimukset.
Valtuutus ei tule voimaan heti, vaan Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen vasta sitten, kun et enää pysty hoitamaan valtakirjassa tarkoitettuja asioita.
Muistilista
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Voit aloittaa yhdestä asiasta ja täydentää järjestelyjä myöhemmin. Asioita kannattaa järjestää hyvissä ajoin, jotta omat toiveesi tulevat huomioiduiksi myös tulevaisuudessa.
- Selvitä, mistä saat apua
- Selvitä, mistä saat tarvittaessa apua arkeen ja kotona asumiseen.
- Tarkista, mitä Kelan tukia ja korvauksia voit saada.
- Järjestä läheiselle mahdollisuus auttaa
- Mieti, kuka voisi tarvittaessa auttaa sinua asioiden hoitamisessa.
- Anna läheisellesi tarvittavat valtuudet Kela-asioiden, OmaKannan ja apteekkiasioiden hoitamiseen.
- Sovi pankkisi kanssa, miten läheinen voi tarvittaessa auttaa pankkiasioissa.
- Varaudu tulevaisuuteen
- Tee hoitotahto siltä varalta, ettet myöhemmin pysty ilmaisemaan hoitoasi koskevaa tahtoasi.
- Tee edunvalvontavaltuutus siltä varalta, ettet myöhemmin pysty hoitamaan omia asioitasi.
- Kerro läheisellesi tekemistäsi järjestelyistä ja siitä, mistä tärkeät asiakirjat löytyvät.
- Jos sinulla ei ole ketään, joka voisi auttaa asioidesi hoitamisessa, kysy neuvoa hyvinvointialueesi ikääntyneiden neuvonnasta.
Katso Kelan livelähetys 7.10.
Haluatko kuulla lisää tulevaisuuteen varautumisesta? Kelan livelähetyksessä Valmistaudu huomiseen – sujuva arki ikääntyessä keskustellaan arjen tuesta, ikääntyville ajankohtaisista Kelan etuuksista sekä toisen puolesta asioinnista.
Lähetys on keskiviikkona 7.10.2026 klo 9.30–10.45. Tilaisuus on maksuton.