Eettiset ohjeet | Tietoa Kelasta | KelaSiirry sisältöön

Eettiset ohjeet

Kelan eettisten ohjeiden tarkoitus on turvata hyvän hallinnon toteutuminen, ehkäistä eturistiriitoja ja varmistaa Kelassa työskentelevien riippumattomuus. Ohjeet koskevat kaikkia Kelan palveluksessa olevia.

Eettisissä ohjeissa on ohjeistettu muun muassa lahjojen antamisesta ja vastaanottamisesta sekä muista taloudellisista etuuksista, kutsujen hyväksymisestä, sivutoimista, hankinnoista, sijoitustoimintaan liittyvistä säännöistä, esteellisyydestä ja muista ristiriitatilanteista.

Eettiset ohjeet ovat osa Kelan vastuullista toimintaa. Kela painottaa vastuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta suhteissaan kaikkiin sidosryhmiin. Velvollisuutemme on toimia luotettavasti ja rehellisesti. Me kelalaiset olemme yhdessä vastuussa organisaatiomme maineesta ja siitä, ettei rehellisyyttämme tai lahjomattomuuttamme kyseenalaisteta. Tarkoituksena on kannustaa kaikkia toimijoita sitoutumaan avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Eettisessä toiminnassa on kyse arvojen ja ihmisen toiminnan yhdenmukaisuudesta sekä oikein toimimisesta kaikissa tilanteissa. Henkilöstön kannalta ohjeet ovat tärkeitä siksi, että ne luovat yhteisen rehellisyyttä ja vastuullisuutta arvostavan kulttuurin sekä auttavat meitä toimimaan oikein erilaisissa tilanteissa.

Vastuullisuuteen kuuluu myös yhdenvertaisuuden noudattaminen Kelan toiminnassa. Kelassa on kaksi erillistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa: Kelan yhdenvertaisuussuunnitelma sekä työelämän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma.  

Kelassa työskentelevän henkilön pitää kaikessa toiminnassaan pidättäytyä sellaisista toimista, jotka voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteen Kelan ja henkilön tehtävien hoitamiselle. Jos eturistiriitatilanne syntyy, pitää henkilön ilmoittaa siitä esihenkilölleen välittömästi.

  • Eturistiriitatilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilökohtainen etu voi vaikuttaa tai näyttää vaikuttavan velvoitteiden puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen. 
  • Henkilökohtainen etu tarkoittaa taloudellista tai muuta mahdollista etua, josta Kelassa työskentelevä henkilö hyötyy. Edusta voi hyötyä myös hänen perheensä ja sukulaisensa sekä hänen ystäväpiirinsä tai tuttavansa.  

Esihenkilö päättää tapauskohtaisesti, voivatko olosuhteet heikentää rikoslain tai virkamieslain tarkoittamalla tavalla luottamusta Kelan toimintaan. Esihenkilön päätös ei kuitenkaan vapauta yksittäistä toimihenkilöä tai virkamiestä rikosoikeudellisesta vastuusta, vaan henkilön on aina käytettävä myös omaa harkintaansa.

Kelassa työskentelevän henkilön pitää ilmoittaa välittömästi, esihenkilölleen jos hänet on valittu uuteen tehtävään, joka voi johtaa eturistiriitatilanteeseen. Henkilön pitää ilmoittaa myös poissaolon aikana syntyneestä eturistiriitatilanteesta.

Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Kelassa työskentelevät henkilöt käyttävät julkista valtaa eli päättävät yksityisten eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Vaikka Kelan toimihenkilöiden työsuhteeseen noudatetaan työsopimuslakia, julkista tehtävää hoitaessaan ja julkista valtaa käyttäessään Kelan toimihenkilöt toimivat virkavastuulla. Se käsittää sekä rikosoikeudellisen että vahingonkorvausoikeudellisen vastuun.

Rikosoikeudellinen vastuu

Rikosoikeudellinen virkavastuu tarkoittaa sitä, että virkavelvollisuuden vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä on säädetty laissa rangaistusuhka (rikoslain 40 luku). Tällaisesta teosta on kyse esimerkiksi silloin, kun virka-asemaa käytetään väärin hyödyn hankkimiseksi tai kun virkamies ottaa lahjuksia. Virkarikokset ovat virallisen syytteen alaisia ja virkavastuu toteutuu, kun virkamies asetetaan syytteeseen teostaan.

Vahingonkorvausvastuu

Lähtökohtaisesti Kelalla on työnantajana ensisijainen korvausvelvollisuus työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Kela on työnantajana velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työntekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta tuomitaan täysi korvaus, jollei ole erityistä syytä alentaa korvausta.

Myös Kelan hallintolakia koskevassa ohjeistuksessa on kerrottu virkavastuusta sekä rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisesta vastuusta.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian valmisteluun, esittelyyn tai päätöksentekoon. Esteellisyys syntyy, jos Kelassa työskentelevä henkilö on käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa.

Esteellisyyttä ei arvioida vain sen valossa, vaarantuuko asian käsittelijän puolueettomuus todellisuudessa. Riittää, että puolueettomuus objektiivisesti ajateltuna saattaa vaarantua. Ensisijaisesti jokaisen on itse arvioitava esteellisyys ilman siihen vetoamista.    

Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolain (434/2003) 28 §:ssä. Tarkempia linjauksia esteellisyyttä koskevien säännösten soveltamisesta on hallintolain perusteella annetussa Kelan sisäisessä ohjeistuksessa.

 

Hyvään hallintoon kuuluu, että Kelan asiakkaat voivat luottaa Kelan ja sen työntekijöiden toiminnan tasapuolisuuteen. Sivutoimiin liittyvien rajoitusten tarkoituksena on osaltaan turvata hyvän hallinnon toteutumista.

Sivutoimella tarkoitetaan virkaa ja työsuhdetta muuhun työnantajaan kuin Kelaan sekä ammatin tai elinkeinon harjoittamista. Kelassa työsuhteessa työskentelevä henkilö ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei saa myöskään vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata Kelan työsuhteeseen perustuvien tehtävien asianmukaista hoitamista esimerkiksi rasittavuutensa takia.

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonteen ja työntekijän aseman huomioon ottaen voisi hyvän tavan vastaisesti vahingoittaa kilpailutekona hänen varsinaista työnantajaansa.

Jos sivutyötä on tarkoitus tehdä päivittäisellä työajalla (klo 8.15 – 16), se edellyttää aina työantajan lupaa. Työajan ulkopuolella harjoitettavista merkittävistä sivutoimista tulee ilmoittaa työnantajalle, että tämä voi harkita, vaarantaako sivutoimi toimihenkilön päätoimen hoitamisen. Merkittävänä sivutoimena ei pidetä harrastusluonteista tai satunnaista vähäistä työtä, jolla ei voida katsoa olevan vaikutusta päätoimen hoitamiseen.

Pääjohtajaan ja johtajiin sovelletaan valtion virkamieslain 18 §:n säännöksiä sivutoimista. Lain perusteella pääjohtaja ja johtajat eivät saa ottaa vastaan eivätkä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei hallituksen puheenjohtaja tai johtajien osalta pääjohtaja myönnä siihen lupaa. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on huomioitava, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Lisäksi sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Se ei myöskään saa kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Muusta kuin edellä tarkoitetusta sivutoimesta pääjohtajan on tehtävä ilmoitus hallituksen puheenjohtajalle ja johtajan pääjohtajalle. Tällaisen sivutoimen vastaanottaminen ja pitäminen voidaan kieltää laissa säädetyillä perusteilla.

Pääjohtaja ja johtaja antavat selvityksen elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta varallisuudestaan sekä virkaan kuulumattomista tehtävistään, sivutoimistaan ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa heidän edellytyksiään hoitaa viran tehtäviä. Selvitykseen pitää sisällyttää tieto sivutoimista saaduista tuloista.

Pääjohtajan ja johtajan on ilmoitettava välittömästi edellä mainituissa tiedoissa tapahtuneet muutokset sekä niissä havaitut puutteet. Lisäksi heidän on ilmoitettava virka-aseman perusteella tulleet ulkopuoliset tehtävät ja niistä mahdollisesti saatu tulo.

Kelassa työskentelevä henkilö ei saa pyytää, vastaanottaa tai hyväksyä itselleen tai toiselle henkilölle lahjoja, taloudellisia etuja tai muitakaan etuja. Hän ei saa myöskään hyväksyä lahjoja tai etuja koskevia lupauksia tai tarjouksia, jotka jollakin tavalla liittyvät hänelle uskottuihin tehtäviin tai velvollisuuksiin.

Kelan henkilöstöön kuuluvalla on oikeus ja mahdollisuus kieltäytyä hänelle työtehtävien hoidon yhteydessä tarjotusta lahjasta tai edusta. Yksityisiltä henkilöiltä tai yksittäisiltä yrityksiltä ei pääsääntöisesti tule ottaa vastaan muita kuin vähäarvoisia mainos- tai muita lahjoja. Alle 50 euron arvoista lahjaa voidaan yleensä pitää sallittuna.

Rajanveto sallitun ja kielletyn edun vastaanottamisen välillä ei ole yksiselitteinen, joten ensisijaisesti edellytetään pidättyväisyyttä. Tärkeintä on arvioida, voiko lahjan tai muun etuuden vastaanottaminen heikentää luottamusta Kelan toiminnan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen tai pyritäänkö sillä vaikuttamaan Kelan palveluksessa olevaan.

Arvioitaessa sitä, voiko etuuden vastaanottaminen, hyväksyminen tai vaatiminen vaikuttaa toiminnan tasapuolisuuteen, on otettava huomioon ennen kaikkea Kelassa työskentelevän henkilön asema ja tehtävät sekä hänen mahdollisuutensa vaikuttaa etuuden tarjoajan asioiden käsittelyyn. Siinäkin tapauksessa, ettei lahjan antamiseen sisältyisi minkäänlaista pyrkimystä vaikuttaa vastaanottajan myöhempiin toimiin, tällainen menettely voi herättää epäilyksiä Kelan toiminnan tasapuolisuutta kohtaan.

Oikeuskäytännössä edun hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:

  • edun antajaa koskevat asiat viranomaisessa
  • edun saajan vaikutusmahdollisuudet
  • edun tarjoajan tavoitteet
  • edun tavanomaisuus
  • toimen merkitys
  • toimihenkilön tai virkamiehen asema.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota etuuden laatuun ja arvoon, toistuvuuteen sekä muihin tapauksen olosuhteisiin. Merkitystä on myös sillä, tarjotaanko etu suuremmalle joukolle vai yksittäiselle henkilölle.

Seuraavissa tilanteissa on erityistä syytä pidättäytyä tarjotuista eduista:

  • valvonta- ja tarkastustehtävän suorittaminen
  • hankinnan valmisteleminen ja hankinnasta päättäminen
  • palveluiden järjestämistä koskevan päätöksen tekeminen.

Oikeuskansleri on kehottanut vieraanvaraisuuden tarjoamisen tilanteissa jokaista kysymään itseltään:

  • miksi minulle tarjotaan tällainen etuus
  • millaisista motiiveista otan tarjouksen vastaan
  • miltä asia näyttäisi julkisuudessa.  

Käteisen vastaanottamisen työtehtäviin kuuluvasta toimenpiteestä voidaan katsoa olevan aina lainvastaista. Lahjakortti on verrattavissa käteiseen.

Luottamusta vaarantavia tekijöitä ei yleensä liity valtion viraston, Euroopan unionin toimielinten tai viranomaisten välisessä yhteistyössä tarjottuihin tavanomaisiin etuihin.

Jos lahja tai taloudellinen etuus otetaan vastaan, on varmistettava, että menettely on avointa eikä aiheuta minkäänlaista kiitollisuudenvelkaa lahjan antajaa kohtaan. Lahja tai taloudellinen etuus ei saa muutenkaan vaikuttaa henkilön puolueettomuuteen tai riippumattomuuteen.

Ulkopuolisten kustantamat ateriat

Julkisella, yksityisellä tai järjestösektorilla toimivan yhteistyötahon kustantamalle tavanomaiselle ja kohtuulliselle lounaalle voi osallistua. Lounaalle ei tule osallistua, jos osallistuva henkilö tietää, että Kelassa on käynnissä yhteistyötahoa koskettava asia ja ulkopuolinen voi ajatella Kelassa työskentelevän henkilön pystyvän vaikuttamaan asian käsittelyyn. Joka tapauksessa lounaiden lukumäärä on syytä rajoittaa enintään muutamaan vuodessa kunkin yhteistyötahon kanssa.

Kun Kelan edustajat käyvät esimerkiksi ammatillisia valmiuksia lisäävillä tutustumiskäynneillä tai benchmarking-tilaisuuksissa, he voivat osallistua yhteiselle tavanomaiselle aterialle, joka tarjotaan koko matkaseurueelle. Luennoitsija voi osallistua tavanomaiselle lounaalle koulutustilaisuuden yhteydessä. 

Yhteistyötahojen juhlatilaisuudet, kulttuuritapahtumat, urheilukilpailut ja vastaavat muut tilaisuudet

On kohteliasta ja perusteltua osallistua yhteistyötahon omaan toimintaan liittyviin juhliin, joihin on kutsuttu sidosryhmien edustajia. Esimerkkinä tällaisista tilaisuuksista ovat tasavuosia täyttävän toiminnan tai uusien toimitilojen kunniaksi järjestettävät tilaisuudet.

Kelassa työskentelevän pitää harkita huolellisesti mahdollinen osallistumisensa kulttuuritapahtumiin, urheilukilpailuihin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin, joihin joutuu normaalisti ostamaan pääsylipun, jos se tapahtuu yksityishenkilöiden, yritysten tai järjestöjen kustannuksella. Pidättyväisyyttä on syytä noudattaa erityisesti silloin, jos toimihenkilöllä tai virkamiehellä saattaa asemansa perusteella olla vaikutusvaltaa tehtäessä esimerkiksi etuuksia tarjonnutta tahoa koskevia päätöksiä tai hankintoja. Sen sijaan esimerkiksi oma aktiivisuus edun tarjoavan urheilujärjestön toiminnassa tai puolison työnantajan omien työntekijöidensä perheille tarjoama virkistystilaisuus voi olla hyväksyttävä peruste osallistumiselle.

Jossain tilanteissa tapahtuma on osa yhteistyötahon järjestämää yhteistyötapaamista ja se voi sijoittua esimerkiksi kokousten väliin tai niiden jälkeen. Tällaisissa tapauksissa tapahtumaan osallistuminen on helpommin hyväksyttävissä kuin tilanteessa, jossa tapahtuman yhteyteen ei liity mitään kokousta. Asian arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös tapahtuman normaalisti ostettavan pääsylipun hintaan, samoin kuin tapahtuman sijaintipaikkaan eli toisin sanoen siihen, edellyttääkö tapahtumaan osallistuminen matkustamista.

Ennen aterioille, tilaisuuksiin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistumista on aina syytä keskustella esimiehen kanssa osallistumisen hyväksyttävyydestä.

Jos työtehtäviin liittyvä tapahtumaan osallistuminen edellyttää matkustamista, Kela maksaa työntekijänsä matka- ja majoituskulut. Jos kutsu koskee myös Kelassa työskentelevän samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, pitää hänen maksaa itse vähäistä suuremmat kustannukset. Jos tapahtumaan osallistuminen edellyttää molempien majoittumista, matkapalvelu varaa majoituksen kahden hengen huoneesta, mutta kelalainen maksaa hotellihuoneen ensin itse ja laskuttaa matkalaskulla puolet huoneen hinnasta jälkikäteen.

Luentopalkkiot

Kelassa työskentelevä henkilö ei saa vastaanottaa palkkiota Kelan edustajana pitämistään luennoista tai puheista. Mahdollinen palkkio kuuluu Kelalle.

Kelassa työskentelevä henkilö voi antaa Kelan kustannuksella kolmansille osapuolille lahjoja vain silloin, kun se liittyy yleiseen ja hyväksyttyyn tapaan. Lahjoja annettaessa pitää noudattaa kohtuullisuutta, eikä lahjan arvon tulisi ylittää 50 euroa. Lahjoja voidaan antaa samankaltaisissa tilanteissa ja muodoissa, joissa niitä voitaisiin vastaanottaa.

Yhteistyökumppaneille järjestettävää tarjoilua määrittävät tilaisuuden tarkoituksen ja luonteen mukainen tavanomaisuus ja kohtuullisuus.  Kelan varoja voidaan käyttää edustustarkoituksiin vain tavanomaisen vieraanvaraisuuden tai huomaavaisuuden osoittamiseksi Kelan sidosryhmille sekä koulutus-, juhla- tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa Kelan omalle henkilökunnalle. Edustamispaikkaa valittaessa pitää hyödyntää Kelan omia tiloja.

Alkoholia voidaan tarjoilla pääsääntöisesti vain Kelan omissa tiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Lähtökohtaisesti niissä tarjoillaan vain mietoja juomia. Luvan alkoholitarjoiluun antaa tulosyksikön tai toiminnallisen yksikön johtaja.  

Kelan toimihenkilöiden on varmistettava hankintamenettelyjen asianmukainen toteutus noudattamalla tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä toimimalla avoimesti. Tarjotuista etuuksista täytyy pidättäytyä ennen hankintamenettelyä, sen aikana ja sen jälkeen.

Sijoitustoimintaan liittyvällä sisäpiiritiedolla tarkoitetaan sellaista julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää tietoa, jota ei ole julkistettu, joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa tai joka vaikuttaa olennaisesti sanotun arvopaperin arvoon tai hintaan. Sisäpiiritiedon haltijoita voivat olla ketkä tahansa, joilla on tiedossaan julkaisematonta tietoa. Sisäpiiritieto voi koskea sekä yhden yhtiön arvopapereita että arvopaperimarkkinoita yleensä. Sisäpiiritiedon käyttäminen omaksi tai toisen hyväksi on kiellettyä. Sisäpiirisäännöksiä ei saa kiertää lähipiirin kautta.

Tahallinen tai törkeän tuottamuksellinen sisäpiiritiedon väärinkäyttö on rangaistavaa. Myös tahallinen rikoksen yritys on rangaistavaa.

Sisäpiiritietoa haltuunsa saaneen, sijoitussuunnitelman sisäpiirisäännöissä määriteltyyn kohderyhmään kuuluvan täytyy pidättäytyä osallistumasta kyseistä arvopaperia koskevan asian valmisteluun, käsittelyyn ja päätöksentekoon. Hänen pitää myös pidättäytyä tekemästä kauppaa omaan tai toisen lukuun kyseisellä arvopaperilla ja antamasta sitä koskevia sijoitusneuvoja. Rajoituksen kiertäminen tekemällä kauppoja omaan lukuun lähipiiriin kuuluvan nimissä tai muiden välikäsien kautta on kiellettyä.

Kelan sisäpiirisäännöt ja niiden soveltaminen sekä sääntöjen kohderyhmä määritellään tarkemmin hallituksen vuosittain vahvistamassa sijoitussuunnitelmassa.

Sijoitussuunnitelman sisäpiirisäännösten tarkoittamat henkilöt antavat Kelalle Finanssivalvonnan työeläkevakuutusyhtiöiden sisäpiiri-ilmoituksia koskeviin ohjeisiin perustuvan sisäpiiri-ilmoituksen. Ilmoitukset säilytetään johdon tukiyksikön resurssi- ja talousohjaustiimissä.

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, miten jotakin näissä ohjeissa vahvistettua eettistä sääntöä sovelletaan käytännössä, pitää näiden ohjeiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kääntyä johdon tukiyksikön puoleen.

Eettisten ohjeiden noudattamisen valvonta on esihenkilöiden tehtävä. Jos ohjeita on rikottu, sovelletaan rikkomuksen laadun mukaan sisäisten väärinkäytösten selvittämistä koskevia ohjeita ja henkilöstöhallinnon ohjeita huomautuksen taikka varoituksen antamisesta, työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta.

Vakuutuslääketieteellistä arviota ohjaavat eettiset periaatteet

Kelassa työskentelevä asiantuntijalääkäri

  • perehtyy huolellisesti hakijan terveydentilaan sekä toiminta- ja työkykyyn käytettävissä olevien ja tarvittaessa lisätietona hankittujen, haettavaan asiaan liittyvien asiakirjojen ja terveydentilatietojen perusteella
  • noudattaa terveysperusteisia etuuksia määrittäviä lakeja ja asetuksia
  • arvioi huolellisesti ja puolueettomasti asiakirjoissa kuvattua tietoa ja suhteuttaa sen kutakin etuutta koskevaan lainsäädäntöön
  • perustaa vakuutuslääketieteellisen päätelmänsä näyttöön perustuvaan tietoon ja hyvään lääketieteellisen käytäntöön eikä anna henkilökohtaisten asenteiden tai oman tai jonkun osapuolen hyödyn tavoittelun vaikuttaa arvioon
  • tunnistaa tilanteen, jossa oma osaaminen ei riitä ja konsultoi sisäisen ohjeen mukaisesti
  • selvittää ristiriidat ammatillisesti asiakasta ja muita osapuolia kunnioittavasti
  • tunnistaa jääviyden suhteessa asiakkaaseen tai hoitaviin lääkäreihin eikä osallistu tällaisessa tilanteessa asiakkaan hakemuksen arviointiin
  • ylläpitää asiantuntemustaan kouluttautumalla ja kehittämällä osaamistaan
  • noudattaa Kelan tietosuojaohjeita ja käsittelee asiakkaan tietoja luottamuksellisesti.

Lue lisää

Mitä mieltä olet sivusta?