KIILA-kurssit työntekijöille

Ammatillinen KIILA-kuntoutus on tarkoitettu parantamaan ja tukemaan työkykyä sekä edistämään työntekijän tai yrittäjän pysymistä työelämässä.

KIILA-kursseja voivat hakea työnantajat, ammattiliitot ja yhdistykset ympäri vuoden.  Työnantaja, työntekijän lähiesimies ja työterveyshuolto ovat tärkeitä toimijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä koko kuntoutusprosessin ajan.

Työnantaja voi jo hakea kursseja vuodelle 2020.

Suomi.fi korvaa Katso-tunnisteen

KIILA-kurssien asiointipalvelu siirtyy 14.12.2019 heikosta Katso-tunnisteesta Suomi.fi-tunnistukseen. Siihen mennessä palveluun pitää hankkia vahva tunniste. Katso palvelun esittelysivulta, mitä voit tehdä ennen käyttöönottoa.

Yleensä työterveyshuolto tunnistaa työntekijän työkyvyn riskit ja ajankohdan, jolloin kuntoutusta tarvitaan. Myös työntekijän esimies voi tunnistaa tilanteen, ottaa asian esille sekä ohjata työntekijän työterveyshuollon kautta kuntoutukseen. Kuntoutuksessa perehdytään myös työpaikan toimintatapoihin ja työolosuhteisiin.

KIILA-kuntoutus voi myös olla ratkaisu, kun asianmukaisesti todetun sairauden tai vamman arvioidaan lähivuosina merkittävästi heikentävän työntekijän työkykyä ja ansaintamahdollisuuksia.

KIILA-kuntoutuksen polku

  1. Kun työntekijällä on selviä merkkejä työkyvyn heikkenemisestä ja työntekijä itse, hänen esimiehensä tai työterveyshuolto tunnistaa työkyvyn heikentymisen oireet, hänet ohjataan kuntoutukseen työterveyshuollon kautta.
  2. Lääkäri toteaa kuntoutuksen tarpeelliseksi ja kirjoittaa työntekijälle B-lausunnon.
  3. Työntekijä hakee joko oman työnantajansa KIILA-kuntoutuskurssille (kurssipalvelu) tai KIILA-kuntoutukseen (yksilöpalvelu) lomakkeella Ammatillinen kuntoutus KU 101 (pdf). Työntekijä täyttää esimiehensä kanssa lomakkeen KIILA-kuntoutuksen ammatillinen selvitys KU 200 (pdf). Työntekijä liittää hakemukseen lääkäriltä saamansa B-lausunnon.
    • Kun työnantaja hakee työpaikalle KIILA-kuntoutuskurssia, työnantajan valitsema palveluntuottaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai työnantajaan ja sopii suunnittelukokouksen. Kokouksessa sovitaan kurssin aloitusajankohta ja muut kuntoutuksen sisällöt. Kuntoutuksen palveluntuottaja rekisteröi kurssin Kelan kurssijärjestelmään. Kela hyväksyy kuntoutujien hakemukset.
    • Kun työntekijä hakee  KIILA-kuntoutusta, joko omaehtoisesti tai työterveyshuollon suosituksesta, hänen valitsema palveluntuottaja muodostaa KIILA-kuntoutusryhmän, joka voi olla  ammattialakohtainen tai ns. sekaryhmä. Tällaiseen yksilöryhmään voivat hakea muutkin kohderyhmään sopivat.
  4. Kuntoutuskurssi voi alkaa, kun ryhmässä on 6–8 osallistujaa (vuonna 2020 5–8).
    Yksilöryhmään tarvitaan 3–5 osanottajaa.
  5. Kuntoutuksen jälkeen työpaikalla, esimiehellä ja työterveyshuollolla on vastuu seurata kuntoutujan selviytymistä työssään. Kuntoutettavalla itselläänkin on vastuuta omasta työkyvystään.

Lue lisää