Lääkekorvaukset kasvoivat vuonna 2022 – lääkkeiden uudet käyttötarkoitukset kasvattavat kustannuksia, mutta rinnakkaislääkkeiden käyttöönotto voisi tuoda säästöjä | Kumppanit | KelaSiirry sisältöön

Lääkekorvaukset kasvoivat vuonna 2022 – lääkkeiden uudet käyttötarkoitukset kasvattavat kustannuksia, mutta rinnakkaislääkkeiden käyttöönotto voisi tuoda säästöjä

Julkaistu 20.2.2023

Lääkekorvausten kasvu jatkui vuonna 2022. Kasvun syynä ovat lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen ja uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään. Edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönotto ja aktiivinen hintakilpailu taittavat puolestaan kustannusten kasvua.

Lääkkeiden kokonaismyynnin arvo vuonna 2022 oli 3,8 miljardia euroa. Luku koostuu resepti- ja itsehoitolääkkeiden apteekkimyynnistä vähittäismyyntihinnoin ja laitosmyynnistä tukkumyyntihinnoin. Myynti kasvoi 3,8 % vuoteen 2021 verrattuna. Kasvu oli voimakkaampaa kuin vuonna 2021, jolloin myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2,9 %. 

Vuonna 2022 lääkekorvausten perusteena olevat kustannukset olivat 2,4 miljardia euroa. Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa. Korvaukset kasvoivat 3 % eli 51 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Korvausten kasvu oli vähäisempää kuin vuonna 2021, jolloin korvaukset kasvoivat 4,7 % eli 76 miljoonaa euroa. 

Yli puolet suomalaisista sai lääkekorvauksia

Lääkekorvauksia sai 3 miljoonaa henkilöä eli noin 55 prosenttia suomalaisista. Lääkekorvauksia saaneiden määrä kasvoi 2,9 % eli hieman alle 84 000 henkilöllä.

Valtaosa maksetuista korvauksista, 1,5 miljardia euroa, oli perus- ja erityiskorvauksia. Vuotuisen omavastuun, niin sanotun lääkekaton, ylittävistä kustannuksista maksettiin 254 miljoonaa euroa lisäkorvauksia yli 282 000 henkilölle. 

Ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut kasvoivat

Lääkeyritykset maksoivat Kelalle edellisiä vuosia enemmän niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja. Palautusmaksuja maksettiin vuonna 2022 yli 58 miljoonaa euroa, kun aiempina vuosina maksuja on maksettu noin 38 miljoonaa (2021), 32 miljoonaa (2020) ja 13 miljoonaa (2019) euroa.

Ehdollisen korvattavuuden menettely on yleistynyt. Sen tavoitteena on hallita uusien, korvausjärjestelmään tulevien lääkkeiden hoidolliseen arvoon, kustannuksiin tai kustannusvaikuttavuuteen liittyvää epävarmuutta.  

– Ehdollinen korvattavuus on yleistynyt, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin markkinoille, mutta tutkimusnäyttöä uusien lääkkeiden vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisää, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola

Lääkkeiden uudet käyttötarkoitukset ja uusien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään kasvattavat kustannuksia 

Diabeteslääkkeistä maksettiin 207 miljoonaa euroa korvauksia, mikä on 4,5 % eli 9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Kasvu oli erityisen voimakasta kolmella ryhmän lääkkeellä: dapagliflotsiinilla, semaglutidilla ja empagliflotsiinilla. 

Näistä dapagliflotsiinin korvaukset kasvoivat 39 % tai 4 miljoonaa euroa, semaglutidin 25 % tai 6,5 miljoonaa euroa ja empagliflotsiinin 19 % tai 4 miljoonaa euroa.  Kaikki kolme lääkettä tulivat korvattaviksi aiempaa laajemmille potilasryhmille vuonna 2021. Korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi kullakin lääkkeellä noin 11 000 henkilöllä. 

Diabeteslääkkeistä insuliineista ja insuliinijohdoksista maksetut korvaukset vähenivät 4 miljoonaa euroa. Lyhytvaikutteisista insuliineista maksetut korvaukset vähenivät 12 % eli 2 miljoonaa euroa, ylipitkävaikutteisista 2 % eli miljoona euroa, ja pitkävaikutteisista 14 % eli 100 000 euroa.

Veren hyytymisen estämiseen tarkoitettujen suorien antikoagulanttien käyttö on yleistynyt ja niiden korvattavuutta on laajennettu. Suorista antikoagulanteista maksetut lääkekorvaukset kasvoivat jälleen. Suoria antikoagulantteja käytetään muun muassa veritulppien hoitoon ja ehkäisyyn.  Ryhmän käytetyin lääke on apiksabaani, josta maksettiin korvauksia 62 miljoonaa euroa 111 000 suomalaiselle. Apiksabaanista maksetut korvaukset kasvoivat 15 %.

Muita käytettyjä suoria antikoagulantteja ovat muun muassa rivaroksabaani, josta maksettiin 36 miljoonaa euroa korvauksia eli 4 % enemmän kuin edellisvuonna, ja edoksabaani, josta maksettiin 7 miljoonaa euroa korvauksia eli 13 % enemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan dabigatraanista maksetut korvaukset vähenivät.

ADHD-lääkkeiden käyttö ja korvaukset kasvussa – masennuslääkkeiden kasvu vähäisempää

ADHD:n hoidossa käytettävien, keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden korvaukset kasvoivat 25 % eli noin 3,5 miljoonaa euroa. ADHD-lääkkeistä maksettiin vuonna 2022 korvauksia yhteensä 18 miljoonaa euroa.

Voimakkaasti kasvoivat lisdeksamfetamiinista maksetut korvaukset, joita maksettiin 38 % tai 2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna eli yhteensä 8 miljoonaa euroa sekä metyylifenidaatista maksetut korvaukset, joita maksettiin 15 % tai 940 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna eli yhteensä 7 miljoonaa euroa. Metyylifenidaatista korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 14 000 henkilöllä ja oli yhteensä 72 000 henkilöä. Lisdeksamfetamiinista korvauksia saaneiden määrä kasvoi noin 4000 henkilöllä ja oli yhteensä 12 000 henkilöä.

Edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönotto ja aktiivinen hintakilpailu tuovat säästöjä

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetut lääkekorvaukset olivat 620 miljoonaa euroa ja muodostivat noin 35 % kaikista maksetuista korvauksista vuonna 2022. Ryhmän lääkkeitä käytetään paitsi syövän, myös esimerkiksi reuman ja suolistosairauksien hoitoon.

Euromääräisesti eniten korvauksia syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien ryhmässä maksettiin adalimumabista, 53 miljoonaa euroa 8 500 henkilölle. Toiseksi eniten korvauksia maksettiin tässä ryhmässä entsalutamidista, 44 miljoonaa euroa 1 600 henkilölle. Suuria korvauksia maksettiin myös golimumabista, ustekinumabista ja etanerseptista. 

Monille biologisille lääkkeille on tullut markkinoille edullisempia valmisteita ja aktiivinen hintakilpailu on hidastanut maksettujen korvausten kasvua. Esimerkiksi adalimumabista maksetut korvaukset kasvoivat vain 0,7 %, vaikka korvauksia saaneiden määrä kasvoi 11 %. Golimumabista maksettujen korvausten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 8 %, kun korvauksia saaneiden määrä väheni 0,7 %. Etanerseptista korvauksia saaneiden määrä kasvoi 5 %, mutta maksettujen korvauksien määrä väheni 9 %. 

– Edullisempien biologisten lääkkeiden laajempi käyttöönotto voisi tuoda vielä lisää säästöjä, sanoo Sarnola.

Sivu päivitetty 20.2.2023