Kuntoutussuunnitelma kuntoutuspsykoterapiaa varten

Kun Kelan asiakas hakee kuntoutuspsykoterapiaa, hän tarvitsee hakemuksensa liitteeksi kuntoutussuunnitelman.

Jos asiakas hakee kuntoutuspsykoterapiaa ensimmäistä kertaa, kuntoutussuunnitelmassa pitää olla psykiatrin, lastenpsykiatrin tai nuorisopsykiatrin arvio potilaan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Psykiatrin kirjoittama B-lausunto riittää hakemuksen liitteeksi, jos se sisältää kuntoutussuunnitelmaa vastaavat tiedot.

Tällä sivulla on ohjeita seuraaviin kuntoutussuunnitelman laatimiseen liittyviin tilanteisiin:

Kuntoutuspsykoterapian tarpeen arviointi ja päihdeanamneesi ovat tärkeitä osia kuntoutuspsykoterapiaprosessissa ja kuntoutussuunnitelmassa.

Lue lisää kuntoutuspsykoterapiasta (Henkilöasiakkaat-osio).

Huolellisesti tehty lausunto on potilaasi etu

Huolellisesti laadittu lääkärinlausunto vähentää Kelan tarvetta pyytää lisäselvityksiä. Se myös nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Potilaasi kannalta on tärkeää, että hän saa Kelasta päätöksen hakemukseensa mahdollisimman nopeasti.

Kuntoutuspsykoterapian tarpeen arviointi

Kuntoutuspsykoterapian tarpeen arviointi on prosessi, joka etenee hoidon aikana. Kuntoutuspsykoterapia voi alkaa vasta, kun potilaasi on diagnosoinnin jälkeen saanut asianmukaista hoitoa vähintään kolmen kuukauden ajan.

Potilaan pitää saada jo hoidon alkuvaiheessa tarvitsemaansa terapeuttista hoitoa. Alkuvaiheen hoitoon voi kuulua esimerkiksi Käypä hoito -suosituksen mukaista lyhytpsykoterapiaa tai muuta psykososiaalista tukea.

Kun potilas on saanut asianmukaista lääketieteellistä ja terapeuttista hoitoa vähintään kolmen kuukauden ajan, hoitava taho arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeen. Lisäksi hoitava taho arvioi, onko kuntoutuspsykoterapia oikea-aikaista ja onko potilas kykenevä kuntoutuspsykoterapiaan.

Kuntoutuspsykoterapia-arviota tekevän psykiatrin pitää tavata potilas henkilökohtaisesti joko kasvokkain tai etävastaanotolla.

Hoitosuhteen pitää jatkua hoitavaan psykiatriin, työterveyslääkäriin tai muuhun hoitavaan lääkäriin myös kuntoutuspsykoterapian aikana. Kuntoutuspsykoterapiasuhde ei korvaa hoitosuhdetta hoitavaan tahoon.

Päihteiden käytön arviointi

Jos kuntoutuksen tavoitteena on tukea työ- tai opiskelukykyä, Kela voi myöntää potilaallesi kuntoutuspsykoterapiaa.

Jos taas kuntoutuksen päätavoitteena on päihteettömyys, kyse on päihdekuntouksesta. Päihdekuntoutuksen järjestäminen kuuluu kunnan vastuulle. Kela ei järjestä tai korvaa päihdekuntoutusta.

Jokaisessa kuntoutuspsykoterapiaa varten tehdyssä kuntoutussuunnitelmassa pitää olla päihdeanamneesi ja selvitys siitä, käyttääkö potilas lääkkeitä ja mitä lääkkeitä hänellä mahdollisesti on käytössään.

Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa, kun mahdollisen päihdeongelman hoito on siinä vaiheessa, että tuloksellinen kuntoutuspsykoterapia on mahdollinen.

Jos arvioit, että potilaallasi saattaa olla päihdeongelma, liitä kuntoutussuunnitelmaan tai B-lausuntoon selvitys laboratoriotuloksista tai huumeseulasta.

Katso Käypä hoito -suositus päihdelääketieteestä.

Päihdeongelman määrittely

Jos potilaallasi on päihdeongelma, kuvaa ongelmaa kuntoutussuunnitelmassa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko kyse päihteiden viihde-, riski- vai ongelmakäytöstä?
  • Miten päihteiden käyttö vaikuttaa potilaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn?
  • Onko potilaan vaikea hoitaa velvollisuuksiaan krapulan takia?
  • Onko potilas usein pois töistä tai opiskelusta päihteiden käytön vuoksi?
  • Liittyvätkö potilaan sosiaaliset kontaktit päihteiden käyttöön tai päihteiden käyttäjiin?

Kohtuullinen alkoholin käyttö tai satunnainen kannabiksen käyttö eivät ole esteitä kuntoutuspsykoterapian myöntämiselle.

Sen sijaan säännöllinen (esimerkiksi viikoittainen) kannabiksen käyttö saattaa olla este kuntoutuspsykoterapian myöntämiselle. Muiden huumeiden satunnainenkin käyttö saattaa olla este kuntoutuspsykoterapian myöntämiselle.

Katso Käypä hoito -suositus päihdelääketieteestä.

Diagnoosin varmistaminen

Kuntoutuspsykoterapian myöntäminen edellyttää, että potilaalla on asianmukaisesti diagnosoitu mielenterveyshäiriö.

Jos potilaallasi on päihdeongelma, mielenterveyshäiriön luotettava diagnosointi edellyttää yleensä jotakin seuraavista tilanteista:

  • potilas ei käytä päihteitä 4 viikkoon ennen diagnosointia
  • mielenterveyshäiriön oireet ovat alkaneet ennen päihteiden käyttöä
  • oireilua on päihteettömien jaksojen aikana
  • oireet ovat pitkäkestoisia. 

Jos potilas on käyttänyt huumeita pitkään tai runsaasti, mielenterveyshäiriön luotettava diagnosointi saattaa vaatia huomattavasti 4:ää viikkoa pidemmän päihteettömän jakson.

Päihdeongelman hoito

Päihdeongelma pitää hoitaa niin, että se ei häiritse terapian tuloksellisuutta.

Vastaa kuntoutussuunnitelmassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten päihdeongelmaa on hoidettu?
  • Millaisia tuloksia päihdeongelman hoidolla on saavutettu?
  • Miten päihteiden käyttöä tai päihteettömyyttä seurataan?

Katso Käypä hoito -suositus päihdelääketieteestä.

Näin kirjoitat kuntoutussuunnitelman tai B-lausunnon

Kun kuntoutuspsykoterapian tarve on arvioitu asianmukaisen hoidon aikana ja päihdeanamneesi on tehty, kirjoita kuntoutussuunnitelmaan tai B-lausuntoon seuraavat tiedot potilaasta:

  • esitiedot
    • selvitys mielenterveyshäiriön kehityksestä ja nykytilanteesta
      • elämänhistorian merkittävimmät tapahtumat ja käännekohdat
      • traumaattiset elämäntapahtumat
    • sairauden aiheuttamat työkyvyttömyysjaksot
    • sairaalahoitovaiheet
    • lääkkeiden käyttö
    • päihteiden käyttö
    • muut sairaudet ja elämäntilannetta vaikeuttavat asiat
  • nykytilanne
    • oireet ja toimintakyky
    • oireista ja toimintakyvystä tehdyt tutkimushavainnot
    • tulokset mahdollisista toimintakykymittareista
  • elämäntilanne ja työtilanne
    • tulokset mahdollisista työkykymittareista
  • asianmukaisesti tehty diagnoosi mielenterveyshäiriöstä ICD-10-koodeineen
  • mahdolliset päihde- ja muut diagnoosit ICD-10-koodeineen.

Vastaa suunnitelmassa tai lausunnossa myös seuraaviin kuntoutusmuotoon ja potilaan valmiuksiin liittyviin kysymyksiin:

  • Mitä hoito- ja kuntoutusmuotoja on käytetty tai pohdittu ennen kuntoutuspsykoterapiasuositusta?
  • Miksi muut hoito- tai kuntoutusmuodot (esimerkiksi kriisiterapia tai lyhytterapia) eivät ole riittäviä, tai miksi ne eivät muuten tule kysymykseen?
  • Miten mielenterveyden häiriö vaikuttaa potilaan työ- tai opiskelukykyyn?
  • Miksi potilas tarvitsee kuntoutuspsykoterapiaa?
  • Mitä tavoitteita kuntoutuspsykoterapialla on?
  • Miten arvioit kuntoutuspsykoterapian vaikutusta potilaan opiskelu- tai työkykyyn?
  • Millaisia aikaisemman hoidon ja kuntoutuksen tulokset ovat?
  • Millaisia muutostoiveita potilaalla on?
    • Kuvaile konkreettisia opiskelua tai työelämää koskevia tavoitteita.
  • Onko potilas valmis muuttamaan toimintaansa?
  • Millaiset potilaan terapiaan liittyvät työskentelyvalmiudet ovat?
    • Kykeneekö potilas vastavuoroiseen keskusteluun?
    • Pystyykö potilas käsittelemään tunteitaan hallitusti?

Kirjaa suunnitelmaan tai lausuntoon myös seuraavat terapian toteutukseen liittyvät tiedot:

  • kuntoutuspsykoterapian tavoite
  • terapian kesto ja vuosittainen käyntikertojen määrä
  • suosittelemasi psykoterapian muoto ja suuntaus
  • suunnitelma siitä, kuinka potilaan hoito jatkuu kuntoutuspsykoterapian aikana (psykiatrin, työterveyslääkärin tai muun hoitavan lääkärin seurannassa)
  • suositus 16–25-vuotiaan nuoren omaisen ohjauskäynneistä ja perustelut niiden tarpeellisuudesta.

Mainitse suunnitelmassa tai lausunnossa myös seuraavat vastuuhenkilöt:

  • kuntoutuspsykoterapian terapeutin nimi (jos tiedossa)
  • sen terapeutin nimi, joka on mukana omaisten ohjauskäynneillä, jos hän on eri terapeutti kuin kuntoutujalla (jos terapeutit ovat jo tiedossa)
  • hoitava psykiatri tai hoitovastuussa oleva julkisen terveydenhuollon yksikkö yhteystietoineen.
    • Liitä mukaan suunnitelma psykiatrin tai muun hoitavan tahon, terapeutin ja kuntoutujan yhteistyöstä.

Jos asiakkaan terapia jatkuu

Jos Kelan asiakas hakee terapiaa toiselle tai kolmannelle vuodelle, hän tarvitsee hakemukseen seuraavat liitteet:

  • terapeutin laatima kuntoutuspalaute
  • lääkärinlausunto.
    • Lausunto voi olla asiakkaan kokonaishoidosta vastaavan lääkärin (esimerkiksi työterveyslääkärin tai muun hoitavan lääkärin) antama, jos kuntoutus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Muussa tapauksessa jatkohakemuksen liitteeksi tarvitaan psykiatrin lausunto.

Kuntoutussuunnitelman lähettäminen Kelaan

Sovi potilaasi kanssa, lähettääkö hän lausunnon Kelaan itse vai lähetetäänkö se hänen puolestaan. Katso postiosoitteet Kelaan.

Anna potilaalle kopio kuntoutussuunnitelmasta.

Jos olet kirjoittanut B-lausunnon, lähetä lausunto Kelaan sähköisesti, jos se on mahdollista. Potilaasi voi lukea lausunnon Omakanta-palvelussa tai Kelan asiointipalvelussa.