Kehittämisrahoitus: Sosiaalivakuutuksen kehittäminen

Vammaisetuuksien tarkoituksena on helpottaa ja tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen henkilön jokapäiväistä elämää, kuntoutusta ja hoitoa sekä työtä tai opiskelua.  

Vammaisetuuksiin kuuluu alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Jokainen etuus on jaettu kolmeen tuen tasoon: perustukeen, korotettuun tukeen ja ylimpään tukeen. Kolmiportainen tukirakenne voi olla haastava sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille. Kolmiportaisuus saattaa vaikeuttaa asiakkaan mahdollisuuksia ennakoida hänelle mahdollisesti myönnettävän etuuden määrää. Suuri osa vammaistuista myönnetään rahallisesti melko pienenä perustukena. Osa myönnöistä on määräaikaisia, jolloin tukea on tarpeen vaatiessa haettava uudelleen. Uusia hakemuksia tai tarkistushakemuksia voidaan tehdä myös korkeampaa tuen tasoa tavoiteltaessa. Siten vammaistuet tuottavat terveydenhuollolle paljon lausuntotyötä. Kelassa tuen tasojen harkintaan menee ratkaisutyössä paljon aikaa ja myös muutoksenhaut tuen tasoista ovat tavallisia. 

Kela tilaa selvityksen siitä, miten tuki kohdentuu ja helpottaako taloudellinen tuki etuudensaajan arkea.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin:

1. Vammaisetuuden käyttö (asiakkaiden, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen näkökulmat)

   • Miten vammaisetuuden saajat käyttävät heille myönnetyn taloudellisen tuen?
   • Kohdentuuko raha esimerkiksi hoitoa ja kuntoutumista tukevien palveluiden hankkimiseen tai itsenäiseen toimintakyvyn tukemista ja kuntoutumista edistäviin toimiin, vai toimiiko vammaistuki taloudellisena tukena normaalin arjen rahoittamiseksi?
   • Käyttääkö asiakas saamansa taloudellisen tuen omasta näkökulmastaan hyödyllisesti?
   • Onko esimerkiksi perustuella sellaista käytännön merkitystä asiakkaille, että vammaisetuuslain mukaiset tavoitteet ja tarkoitus toteutuisivat?
   • Mikä on vammaisetuuden merkitys asiakkaalle osana Kelan muiden etuuksien ja hyvinvointialueiden vammaispalveluiden kokonaisuutta?
2. Minkälaisia kehitysehdotuksia vammaistukietuuteen syntyy selvityksessä saatujen havaintojen perusteella?

Rahoitusta voidaan myöntää enintään 100 000 euroa.

Terveydenhuollossa päätöksentuki (Clinical Decision Support) auttaa hallitsemaan laajaa tietomäärää tarjoamalla ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa kliinisen työn tueksi. Sen on todettu vähentävän virheitä, nopeuttavan hoitoprosesseja ja parantavan potilasturvallisuutta. Automaation ja tekoälyn hyödyntäminen sähköisissä lausunnoissa, kuten BC-lausunnossa, tuo uusia mahdollisuuksia tiedon poimintaan ja lausuntoluonnosten tuottamiseen.

Kela tilaa selvityksen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa potilastietojärjestelmien kehittämisen tueksi.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä päätöksentukijärjestelmiä terveydenhuollossa on käytössä Suomessa ja kansainvälisesti?
2. Miten tekoäly ja päätöksentukijärjestelmät voivat

   • avustaa lääkäriä ja potilasta etuuden tarpeen tunnistamisessa ja olennaisten tietojen kokoamisessa
   • huomauttaa puuttuvista tiedoista (esimerkiksi laboratoriotutkimukset, kuntoutussuunnitelma)
   • nostaa esiin Käypä hoito -suositusten mukaisia hoito- ja kuntoutusehdotuksia
   • tuottaa määrämuotoisia tekstiosioita, joita vakuutuslaitos voi hyödyntää automaattisesti esikäsittelyssä?
3. Miten päätöksentuki ja automaatio voivat tukea terveysperusteisen etuuden hakemista ja BC-lausunnon laatimista?
4. Mitä tietoja voidaan poimia automaattisesti ja miten tarpeellisten tietojen puuttuminen estetään?

Rahoitusta voidaan myöntää enintään 100 000 euroa.

1.5.2025 voimaan tullut taksauudistus kohdisti suun terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten painopisteen ennaltaehkäisyyn ja kiinnityskudossairauksien hoitoon. Korvattavia koodeja on uudistuksen jälkeenkin yli 300 ja ohjeistus ja valvonta vaativat resursseja.

Kela tilaa selvityksen, jossa tulee arvioida mahdollisuuksia suun terveydenhuollon sairaanhoitokorvausten kehittämiseksi. Selvityksen tulee sisältää toimenpidekohtaisen ja käyntiperusteisen korvaamisen arviointia suun terveydenhuollossa. Selvityksestä saatavia tietoja voidaan hyödyntää yksityisen suun terveydenhuollon sairaanhoitokorvausten kohdentamisessa ja kehittämisessä.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin: 

1. Miten suun terveydenhuollon sairaanhoitokorvausten kehittämisellä voitaisiin vaikuttaa sairastavuuteen ja hoitoon hakeutumiseen?
2. Mitä hyötyjä ja haittoja on käyntiperusteisella ja toimenpideperusteisella korvaamisella?  
3. Voisiko käyntiperusteisella korvausjärjestelmällä olla vaikutusta väestön suun terveyteen? 
4. Miten sairaanhoitokorvauksia voitaisiin edelleen kehittää ennaltaehkäisevässä suun terveydenhuollossa?

Rahoitusta voidaan myöntää enintään 100 000 euroa.

Työterveyshuollon rooli työkyvyn tukemisessa on keskeinen, ja sen toimintamallit sekä palvelusisällöt ovat viime vuosina olleet merkittävän muutoksen kohteena. Muutokset liittyvät niin ennaltaehkäiseviin toimiin, varhaisen tuen käytäntöihin kuin kustannusten hallintaankin.  

Kela tilaa selvityksen, jossa tarkastellaan miten nämä kehityssuunnat vaikuttavat työkykyyn ja erityisesti niihin sairauksiin, jotka ovat merkityksellisiä työkyvyttömyyden kannalta. Lisäksi tulee selvittää muutosten taloudellisia vaikutuksia sekä sitä, miten erilaiset palvelumallit voivat vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten työterveyshuollon toiminta ja sisältö ovat muuttuneet viime vuosina?
2. Miten muutokset ovat vaikuttaneet kustannuksiin?
3. Miten palvelumallit ja sisältö vaikuttavat työkyvyn kannalta merkityksellisiin sairauksiin ja työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin?
4. Millaisia uusia palveluita työterveyshuolto voisi sisältää voidakseen vastata nykyisiin työkykyhaasteisiin, kuten esimerkiksi liikkumattomuuteen, lihavuuteen ja mielenterveyshäiriöihin?

Rahoitusta voidaan myöntää enintään 100 000 euroa.