Takaisin työhön | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Työkyvyn tukeminen

Lyhyen sairauspoissaolon jälkeen paluu omaan työhön, opintoihin tai työmarkkinoille sujuu yleensä hyvin. Pitkä poissaolo saattaa vaatia tarkempaa suunnittelua.

Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto tekevät yhdessä suunnitelman työhön paluusta

Pitkänkin sairauspoissaolon aikana kannattaa pitää yhteyttä työpaikkaan. Sovi siitä työnantajasi kanssa. Mieti myös, millaisia toimenpiteitä työpaikalla voitaisiin tehdä työkykysi tukemiseksi ja keskustele mahdollisuuksista esimiehesi kanssa. Näin työhön paluuta tukevat järjestelyt, kuten muutokset työajoissa tai tehtävissä, toteutuvat joustavasti.

Keskustele työhön palaamisesta työterveyshuollossa. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden hoito kuuluu työpaikalle ja työterveyshuollolle. Työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön paluun tukemisessa. Monilla työpaikoilla on työhön paluuta tukevia suunnitelmia tai ohjeita.

Vaihtoehtoja työhön paluun tueksi

Kela voi

  • tukea osasairauspäivärahalla työntekijää tai yrittäjää, joka palaa sairauspoissaolon jälkeen työhönsä aluksi osa-aikaisesti
  • järjestää kuntoutusta, jolla tuetaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä (esim. kuntoutuskurssit ja yksilölliset kuntoutusjaksot)
  • järjestää KIILA-kuntoutusta työelämässä oleville, jotka tarvitsevat tukea työkyvyn parantamiseen tai työelämässä pysymiseen
  • järjestää työelämässä vasta vähän aikaa tai ei vielä lainkaan olleille esimerkiksi ammatillisen kuntoutusselvityksen tai koulutusta
  • järjestää työttömille henkilöille työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta, jotka tarvitsevat  sairauden ja kokonaistilanteen vuoksi yksilöllistä tukea
  • korvata kuntoutuspsykoterapian kustannuksia, kun tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai parantaminen

Muita vaihtoehtoja:

  • Työeläkelaitokset voivat järjestää jo pidempään työelämässä olleille ammatillista kuntoutusta kuten työkykyä tukevia palveluja ja uudelleenkoulutusta.
  • Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt korvaavat kuntoutusta, jos kuntoutustarpeen syynä on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko.
  • Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) voivat myöntää työnantajalle järjestelytukea, jos tarvitset sairautesi vuoksi muutoksia työolosuhteisiisi.

Kuntoutus

Kun tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriin tai Kelaan. Tarvitset lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman, kun haet kuntoutusta Kelasta.

Vastuu työkykyasioista on työpaikalla ja työterveyshuollossa. Lisäksi työeläkelaitoksilla ja Työ- ja elinkeinopalveluilla on keskeisiä työkykyasioihin liittyviä tehtäviä.

Kela vastaa

  • ammatillisesta kuntoutuksesta
  • harkinnanvaraisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
  • psykoterapian kustannusten korvaamisesta työikäisille
  • vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
  • kuntoutusrahasta
  • kansaneläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä.

Työtapaturmavakuutuslaitokset vastaavat

  • työ- ja työmatkavammojen aiheuttamista terveydenhuollon ja kuntoutuksen kustannuksista
  • työtulojen menetyksen korvaamisesta, kun menetys johtuu vammasta.

Työeläkevakuuttajat vastaavat

  • osin työssäkäyvien ammatillisesta kuntoutuksesta ja kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta sekä kuntoutustuesta
  • osa- ja täystyökyvyttömyyseläkkeestä.

Työ ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) vastaavat

  • työttömien työnhakijoiden työllistämispalveluista ja ammatinvalinnan ohjauksesta
  • työllistymistä parantavasta koulutuksesta.

Lue lisää

Sivu päivitetty 5.3.2024