Työkyvyn tukeminen

Lyhyen sairauspoissaolon jälkeen paluu omaan työhön, opintoihin tai työmarkkinoille sujuu yleensä hyvin. Pitkä poissaolo saattaa vaatia tarkempaa suunnittelua.

Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto tekevät yhdessä suunnitelman työhön paluusta

Pitkänkin sairauspoissaolon aikana kannattaa pitää yhteyttä työpaikkaan. Jo sairauden alussa kannattaa miettiä millaiset työkykyä tukevat toimenpiteet voisivat olla sinulle sopivia. Lisäksi kannattaa sopia, miten pidät yhteyttä työpaikkaasi sairauspoissaolosi aikana. Näin työhön paluuta tukevat järjestelyt, kuten muutokset työajoissa tai tehtävissä, toteutuvat joustavasti.

Työhön paluun suunnittelun olisi hyvä lähteä liikkeelle työterveyshuollossa. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden hoito kuuluu työpaikalle ja työterveyshuollolle. Työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön paluun tukemisessa. Monilla työpaikoilla on työhön paluuta tukevia suunnitelmia tai ohjeita.

Vaihtoehtoja työhön paluun tueksi

Kela voi

  • tukea osasairauspäivärahalla työntekijää tai yrittäjää, joka palaa sairauspoissaolon jälkeen työhönsä aluksi osa-aikaisesti
  • järjestää kuntoutusta, jolla edistetään terveyttä ja vähennetään sairaudesta aiheutuvia haittoja (esim. kuntoutuskurssit ja yksilölliset kuntoutusjaksot)
  • korvata kuntoutuspsykoterapian kustannuksia
  • järjestää työelämässä vasta vähän aikaa tai ei vielä lainkaan olleille esimerkiksi ammatillisen kuntoutusselvityksen tai koulutusta
  • tarjota työkykyneuvojan tukea kuntoutusvaihtoehtojen selvittämiseksi.

Muita vaihtoehtoja:

  • Työeläkelaitokset voivat järjestää jo pidempään työelämässä olleille ammatillista kuntoutusta kuten työkykyä tukevia palveluja ja uudelleenkoulutusta.
  • Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt korvaavat kuntoutusta, jos kuntoutustarpeen syynä on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko.
  • Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) voivat myöntää työnantajalle järjestelytukea, jos tarvitset sairautesi vuoksi muutoksia työolosuhteisiisi.

Kuntoutus

Kun tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriin tai Kelaan. Tarvitset lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman, kun haet kuntoutusta Kelasta.

Työkykyasioiden pääasiallinen hoito kuuluu työpaikalle ja työterveyshuoltoon. Lisäksi työeläkelaitoksilla ja työhallinnolla on keskeisiä työkykyasioihin liittyviä tehtäviä.

Kela vastaa

  • kuntoutusrahasta
  • ammatillisesta kuntoutusselvityksestä
  • vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
  • harkinnanvaraisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
  • ammatillisesta kuntoutuksesta
  • kansaneläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä.

Kelassa on myös työkykyyn erikoistuneita neuvojia, jotka voivat auttaa työkykyasioissa. Palvelu on tarkoitettu sairauspäiväraha- ja eläkeasiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työkyvyn edistämiseksi. Asiakkaan suostumuksesta he voivat toimia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Muita toimijoita ovat esimerkiksi työeläkelaitokset, vakuutuslaitokset, kuntoutuslaitokset ja TE-toimistot.

Työtapaturmavakuutuslaitokset vastaavat

  • työ- ja työmatkavammojen aiheuttamista terveydenhuollon ja kuntoutuksen kustannuksista
  • työtulojen menetyksen korvaamisesta, kun menetys johtuu vammasta.

Työeläkevakuuttajat vastaavat

  • osin työssäkäyvien ammatillisesta kuntoutuksesta ja kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta sekä kuntoutustuesta
  • osa- ja täystyökyvyttömyyseläkkeestä.

Työ ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) vastaavat

  • työttömien työnhakijoiden työllistämispalveluista ja ammatinvalinnan ohjauksesta
  • työllistymistä parantavasta koulutuksesta.

Lue lisää

Viimeksi muokattu 12.9.2016
Sivu päivitetty 19.10.2012