Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2023 | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2023

Julkaistu 27.12.2022

Linkit tämän sivun sisältöön:

Vuosi 2023 tuo muutoksia mm. työttömyysturvaan ja Kela-korvauksiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vuoden alussa 4,2 %. Pienituloisten lapsiperheiden tukiin tulee väliaikaisia korotuksia, ja kevään ajaksi otetaan käyttöön väliaikainen sähkötuki.

Ensi vuonna työttömyysturvassa tulee voimaan uusi muutosturva yli 55-vuotiaille irtisanotuille. Lisäksi helpotetaan opiskelua työttömyysetuuden turvin. Työttömän eläkeputken ikäraja nousee ja mahdollisuus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin poistuu kokonaan vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiltä.

Valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien Kela-korvauksista poistuu. Yksityislääkärin vastaanottokäynneistä saa kuitenkin edelleen korvausta. Muutos vaikuttaa myös terveydenhuoltoon tehtyjen matkojen korvaamiseen.

Sähkön hinnan nousu ja inflaatio vaikuttavat moniin Kelan tukiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin 3,5 %:n korotus jo elokuussa. Nyt vuodenvaihteessa tukia korotetaan 4,2 %. Lisäksi pienituloisten lapsiperheiden tukiin tulee väliaikaisia korotuksia vuoden 2023 ajaksi. Esimerkiksi toimeentulotuessa alle 18-vuotiaan perusosaa korotetaan 10 %:lla.

Yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajan asumistuessa otetaan huomioon aiempaa suuremmat lämmityskulut. Näin halutaan helpottaa sähkön korkean hinnan aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia. Ensi keväänä myös väliaikainen sähkötuki auttaa pienituloisia suurissa sähkömenoissa.

Tässä tiedotteessa käydään läpi keskeiset muutokset, joita Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulee vuonna 2023. Kela.fi-sivuilla muutokset ja etuuksien uudet euromäärät julkaistaan 1.1.2023.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2023. Uusi määrä on 31,99 e/pv (aiemmin 30,71 e/pv).

Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 4,2 %. Esimerkiksi kotihoidon tuen hoitoraha alle 3-vuotiaasta lapsesta on ensi vuonna 377,68 e/kk (aiemmin 362,61 e/kk).

Yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyttä määrää korotetaan 100 eurolla 1.3.2023 alkaen. Muutos on pysyvä. Tukeen tulee myös indeksikorotus 1.1.2023 alkaen. Näin hoitolisän enimmäismäärä nousee 1.1.2023 alkaen 155,24 eurosta 161,69 euroon ja 1.3.2023 alkaen 265,85 euroon kuukaudessa.

Lapsilisiin ei tule korotusta, mutta lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tulee 5 euron korotus vuoden 2023 ajaksi. Näin yksinhuoltajakorotuksen määrä nousee 63,30 eurosta 68,30 euroon kuukaudessa 1.1.2023 alkaen. 

Elatustukea ja elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin mukaan 8,33 %. Täysimääräinen elatustuki on ensi vuoden alusta alkaen jokaisesta lapsesta 186,97 e/kk (aiemmin 172,59 e/kk).

Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1263,43 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 315,86 e/kk. Aiemmin määrät olivat 1 166,29 e/kk ja 291,57 e/kk.

Opintotukeen muutoksia ja korotuksia

Vuoden 2023 alusta opintotuen vuositulorajoihin tulee korotus, jonka jälkeen tulorajat ovat noin 20 % suuremmat kuin vuonna 2022. Opiskelija, joka saa opintotukea 9 kuukaudelta, voi ensi vuonna saada opintotuen lisäksi bruttotuloja 18 720 euroa. Jos opiskelija saa opintotukea 10 kuukaudelta, tuloja voi olla 16 640 euroa.

Opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 %. Korotus astuu voimaan uuden lukuvuoden alussa 1.8.2023 alkaen. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 268,23 eurosta 279,38 euroon kuukaudessa.

Opintorahan huoltajakorotukseen tulee 10 euron korotus ensi vuodeksi. Huoltajakorotukseen on oikeus alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla, joka saa opintorahaa. Huoltajakorotukseen tulee myös indeksikorotus 1.8.2023 alkaen. Näin huoltajakorotuksen määrä nousee 1.1.2023 alkaen 107,17 eurosta 117,17 euroon kuukaudessa ja 1.8.2023 alkaen 122,05 euroon kuukaudessa.

Vuoden 2023 alusta alkaen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suoritusaikaa voidaan pidentää, jos opiskelumaassa on sota. Tällä perusteella tutkinnon suorittamiseen voidaan myöntää yhden lukuvuoden pidennys.

Suorittamisen määräaikaa voidaan pidentää yhdellä lukuvuodella myös muun poikkeuksellisen, vakavuudeltaan sotaan rinnastettavan olosuhteen vuoksi. Olosuhde voi olla esimerkiksi vakava suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi, laajavaikutteinen aseellinen hyökkäys tai laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen tulee 0,25 euron korotus. Korotuksen jälkeen tuki on 2,55 euroa aterialta. Käytännössä korotus tarkoittaa sitä, että Kela maksaa korkeakouluopiskelijan ateriasta aiempaa suuremman osuuden ja korkeakouluopiskelijan maksama osuus pienenee. Perushintaisen opiskelija-aterian kokonaishinta ennen ateriatuen vähentämistä saa olla enintään 5,50 euroa. Kun hinnasta vähennetään ateriatuki, opiskelijan maksettavaksi perushintaisesta opiskelija-ateriasta jää enintään 2,95 euroa.
Lue lisää tiedotteesta

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu suurenee yhdellä eurolla lukukaudessa

Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat ne opiskelijat, jotka suorittavat tutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa, ja jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi. Terveydenhoitomaksu suurenee 35,80 eurosta 36,80 euroon lukukaudessa vuonna 2023. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti OmaKelassa.

Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse maksaa terveydenhoitomaksua, jos hänen sosiaaliturvastaan vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi, Iso-Britannia tai Pohjois-Irlanti. Opiskelija voi silti käyttää YTHS:n palveluita. Kun opiskelija asioi YTHS:ssä, hänen täytyy varautua esittämään voimassa oleva eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC-kortti) tai Global Health Insurance -kortti (GHIC-kortti) 1.1.2023 alkaen.
Lue lisää tiedotteesta

Työttömyysturvassa muutoksia ja korotuksia 

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 37,21 euroon päivässä vuonna 2023 (aiemmin 34,50 e/pv). Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat vuonna 2023. Työttömyysetuuden korotusosa on 5,29 e/pv (aiemmin 5,08 e/pv).

Lapsikorotukset ovat
•    yhdestä lapsesta 7,01 e/pv (aiemmin 5,61 e/pv)
•    kahdesta lapsesta yhteensä 10,29 e/pv (aiemmin 8,23 e/pv)
•    vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 13,26 e/p (aiemmin 10,61 e/pv).
Vuoden 2023 lapsikorotusten määriin on laskettu vuodenvaihteen 4,2 %:n indeksikorotus ja lisäksi ylimääräinen 20 prosentin korotus, jolla pyritään tukemaan lapsiperheiden ostovoimaa. Ylimääräinen korotus on voimassa 31.12.2023 asti.

Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi muutosturvaraha, joka pyrkii helpottamaan uuden työpaikan löytämistä silloin, kun ikääntyvä henkilö irtisanotaan. Muutosturvarahaa voivat hakea 55 vuotta täyttäneet, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät, joilla on vähintään viiden vuoden työhistoria irtisanovan työnantajan palveluksessa. Jos työntekijä ei kuulu työttömyyskassaan, hän voi hakea muutosturvarahaa Kelasta. 

Samaan aikaan heikentyy ikääntyvien työttömien mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaan lisäpäiviä eli mahdollisuus päästä ns. eläkeputkeen. Lisäpäivien ikäraja nousee vuonna 1963 syntyneillä nykyisestä 61–62 vuodesta 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Lisäpäivien maksaminen päättyy kaikilta ikäluokilta vuonna 2030.

Opiskelu työttömyysaikana helpottuu. Esimerkiksi lyhyehköt kurssit, pätevöitymiskoulutukset ja kansalaisopiston opinnot eivät vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Myöskään opinnot, jotka suoritetaan työllistymistä edistävän palvelun osana, eivät vaikuta oikeuteen saada työttömyysetuutta.

Lue lisää tiedotteesta

Toimeentulotukea koskeva laki uudistuu – tuen perusosaan tulee myös korotus 

Toimeentulotukea koskevaan lakiin tulee muutoksia 1.1.2023. Tarkoituksena on kehittää Kelan ja tulevien hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua toimeentulotukiasioissa. Lainmuutoksella halutaan parantaa myös erityisesti haavoittuvassa tilanteessa olevien asiakkaiden asemaa toimeentulotuen hakijoina. Lue lisää toimeentulotuen muutoksesta.

Lainmuutos ei puutu perustoimeentulotuen määrään. Tukea korotetaan kuitenkin vuoden alussa kansaneläkeindeksin mukaisesti 4,2 %:lla. Tämä tarkoittaa, että yksinasuvan perusosa nousee 22,14 eurolla 555,11 euroon kuukaudessa.

Lisäksi alle 18-vuotiaan perusosaa korotetaan 10 %:lla vuoden 2023 ajaksi. Tällä pyritään tukemaan lapsiperheiden ostovoimaa hintojen noustessa. Näin ollen lapsen perusosan määrä toimeentulotuessa on ensi vuonna 327,51–421,88 e/kk. Perusosan määrään vaikuttavat lapsen ikä ja sisarusten määrä.

Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviin lämmitysmenoihin 57 prosentin korotus

Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että hyväksyttävien asumismenojen yläraja nousee vuoden 2023 alussa. Uudet asumistuen enimmäisasumismenot otetaan käyttöön asumistuen tarkistuksissa ja uusissa asumistukipäätöksissä, jotka Kela tekee 1.1.2023 alkaen.

Erilliset lämmityskustannukset ja omakotitalon hoitomenot otetaan yleisessä asumistuessa huomioon normien mukaisesti. Normeja korotetaan 57 %:lla vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että yhden henkilön ruokakunnassa erikseen maksettavien lämmityskulujen yläraja on 66 e/kk. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi henkilö, ylärajaa nostetaan 22 eurolla jokaista lisähenkilöä kohden.

Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia myös asumistuen perusomavastuu pienenee vuonna 2023. Hakija voi siis saada täysimääräisen asumistuen suuremmilla tuloilla kuin vuonna 2022. Esimerkiksi yksin asuvalla ei ole vuonna 2023 perusomavastuuta lainkaan, jos hänen tulonsa ovat enintään 801 e/kk. Vuonna 2022 raja oli 746 e/kk.
Lue lisää tiedotteesta

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavat asumismenot nousevat selvästi

Myös eläkkeensaajan asumistukea saavilla lämmityskustannuksia hyväksytään asumismenoksi aikaisempaa enemmän. Muutos johtuu voimakkaasti kohonneesta energian hinnasta. Vuonna 2023 lämmityskustannuksia hyväksytään 2,07–2,35 e/kk neliömetriä kohden (aiemmin 1,32–1,60 e/kk/m2).

Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousevat 32,40 euroon kuukaudessa henkilöä kohden (aiemmin 30,05 e/hlö). Omakotitalon kuukausittaisia kunnossapitokustannuksia hyväksytään 47,84 e (aiemmin 44,37 e). 

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 7,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.

Asumismenojen enimmäismäärät kuntaryhmittäin vuona 2023 ovat 
•    I kuntaryhmässä 9 287 e/v
•    II kuntaryhmässä 8 541 e/v 
•    III kuntaryhmässä 7 493 e/v. 

Kela ottaa korotukset huomioon, kun se käsittelee uusia hakemuksia tai tarkistaa jo myönnettyjä eläkkeensaajan asumistukia 1.1.2023 alkaen.
Lue lisää tiedotteesta

Väliaikainen sähkötuki auttaa pienituloisia suurissa sähkömenoissa

Koska sähkön hinta on noussut huomattavasti, sähkömenoihin on vuonna 2023 mahdollista saada apua. Ensisijainen tapa saada helpotusta menoihin on hakea sähkövähennystä Verohallinnosta. Sähkövähennykseen on oikeus, kun kotitalouden sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos veroja ei kerry pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea väliaikaista sähkötukea. Sähkötuen omavastuu on 400 e/kk. 
Lue lisää sähkötuesta

Korotuksia eläkkeisiin

Vuonna 2023 täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 732,67 e/kk ja parisuhteessa elävälle 654,13 e/kk (aiemmin 703,45 e/kk ja 628,03 e/kk).

Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 922,42 e/kk (aiemmin 885,63 e/kk).

Myös muihin eläkkeisiin tulee 4,2 %:n indeksikorotus. Vuonna 2023 lesken alkueläke on 362,04 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 113,40 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 66,61 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 24,48 e/kk.

Rintamalisän määrä on 138,16 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 284,27 e/kk ja parisuhteessa elävälle 248,93 e/kk.

Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisempaa enemmän ilman, että työkyvyttömyyseläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2023 ansaita 922,42 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.

Korotuksia vammaisetuuksiin

Vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia 1.1.2023 alkaen:

Alle 16-vuotiaan vammaistuki 
•    perusvammaistuki 102,85 e/kk (aiemmin 98,75 e/kk) 
•    korotettu vammaistuki 240 e/kk (aiemmin 230,43 e/kk)
•    ylin vammaistuki 465,38 e/kk (aiemmin 446,81 e/kk)

16 vuotta täyttäneen vammaistuki
•    perusvammaistuki 102,85 e/kk (aiemmin 98,75 e/kk)
•    korotettu vammaistuki 240 e/kk (aiemmin 230,43 e/kk)
•    ylin vammaistuki 465,38 e/kk (aiemmin 446,81 e/kk)

Eläkettä saavan hoitotuki
•    perushoitotuki 78,72 e/kk (aiemmin 75,58 e/kk)
•    korotettu hoitotuki 171,49 e/kk (aiemmin 164,65 e/kk)
•    ylin hoitotuki 362,62 e/kk (aiemmin 348,16 e/kk)
•    veteraanilisä 118,81 e/kk (aiemmin 114,07 e/kk)

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset muuttuvat

1.1.2023 alkaen valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistuu. Korvaus säilyy niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden tai suun hoitoa ja jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista.  

Myös yksityislääkärin vastaanottokäynneistä voi edelleen saada Kela-korvausta. Jatkossa kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä saa samansuuruisen korvauksen. Korvaus on 8 euroa. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri.

Korvauksien poistuminen vaikuttaa myös asiakkaan oikeuteen saada korvausta matkasta, jonka hän tekee yksityiseen sairaanhoitoon. Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa.
Lue lisää tiedotteesta

Lääkekatto pysyy ennallaan

Lääkekustannusten vuosiomavastuu (lääkekatto) jäädytetään eli siihen ei tehdä kansaneläkeindeksin mukaista tarkistusta. Lääkekatto on siis vuonna 2023 saman suuruinen kuin kuluvana vuonna eli 592,16 euroa. Lääkekaton jäädytyksestä hyötyvät asiakkaat, joiden lääkekustannukset ovat suureet. 

Kela valvoo biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien määräämiskäytäntöä

Lääkehuollon kustannustehokkuutta parannetaan muun muassa niin, että edullisimpien biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien määräämistä tehostetaan. Lääkärin on jatkossa määrättävä keskenään vertailukelpoisista ja vaihtoehtoisista biologisista lääkkeistä ja biosimilaareista edullisin vaihtoehto. Lääkärin on perusteltava, jos hän poikkeaa tästä velvoitteesta. Jatkossa tietojärjestelmien on tuettava sitä, että lääkärit voivat noudattaa velvoitetta. Toteutumista seurataan sekä toimijoiden itse suorittamalla valvonnalla että viranomaisvalvonnalla.  Jatkossa Kelan tehtävä on valvoa biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien määräämiskäytäntöä. 

Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan korotuksia ja muutoksia

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on 31,99 e/pv (aiemmin 30,71 e/pv). 

Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha suurenee. Määrä on 36,91 e/pv (aiemmin 35,43 e/pv).

Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Muutosten tavoitteena on edistää ihmisten työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Myös osasairauspäivärahan edellytyksenä oleva kokoaikatyön määritelmä muuttuu siten, että kokoaikatyöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti työtä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Lue lisää tiedotteesta.

Kuntoutusrahaa voi 1.1.2023 alkaen hakea aiempaa joustavammin. Asiakas voi saada kuntoutusrahaa koko kuntoutuksen ajalta. Jatkossa myös siirtyminen kuntoutusrahan ja muun  Kelan etuuden välillä käy helpommin. Myös kuntoutusrahan hakuaika pitenee 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Lue lisää tiedotteesta.

Matkakorvauksissa uusia käytäntöjä

Matkojen vuosiomavastuukortista luovutaan. Vuoden 2023 alusta alkaen Kela ei enää lähetä erillistä omavastuukorttia osoituksena vuosiomavastuun (300 e) täyttymisestä. Korttia ei enää tarvita taksimatkalla, koska taksien tilausvälityskeskukset saavat Kelasta automaattisesti tiedon, jos asiakkaalta ei tarvitse periä omavastuuta. Omavastuu yhteen suuntaan tehdyltä matkalta on 25 euroa. 

Kela korvaa asiakkaiden matkoja yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan. Jos asiakas kuitenkin hakeutuu hoitoon hyvinvointialueen antamalla maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, Kela korvaa matkan sinne, mistä asiakas hankkii hoidon. Jos asiakas valitsee hoitopaikkansa terveydenhoitolain valinnanvapauden perusteella, matkoja korvataan rajoitetusti.

1.1.2023 alkaen Kela korvaa matkoja yksityiseen terveydenhuoltoon vain, jos siellä saatu hoito on Kela-korvattavaa.
Lue lisää tiedotteesta

Osa tukien koronamuutoksista jatkuu vuonna 2023

Kela jatkaa koronarokotteen ottamisesta aiheutuvien matkakustannusten korvaamista 30.6.2023 asti. Myös koronatestiin tehdystä matkasta saa korvauksen. Matkat korvataan samalla tavalla kuin muut terveydenhuollon palveluihin tehdyt matkat. 

Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävästä PCR-testistä on jatkossakin 100 euroa ja antigeenitestistä 36 euroa.  Korvausta voi saada 30.6.2023 asti. Muita koronatartunnan toteamiseksi tehtäviä tutkimuksia Kela ei korvaa enää 1.1.2023 alkaen.

Tartuntatautipäivärahan väliaikaiset muutokset päättyvät

Tartuntapäivärahan myöntämistä koskevat väliaikaiset muutokset päättyvät 31.12.2022. Tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää 1.1.2023 alkaen taas tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemää päätöstä, eikä tartuntatautipäivärahaa voi enää saada muun lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen perusteella. 
Lue lisää tiedotteesta

Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousee

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 800,02 e/kk (aiemmin 767,98 e/kk). Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy. 


Lisätietoa asiakkaille

Etuuksiin liittyviä euromääriä ja tulorajoja 1.1.2023 alkaen (pdf)

Sivu päivitetty 27.12.2022
Siirry sivun alkuun