Erityishoitoraha

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.

Kuka voi saada erityishoitorahaa?

Lapsen ikä, hoitopaikka, sairauden vaikeus ja hoidon vaihe vaikuttavat erityishoitorahan myöntämiseen.

Erityishoitorahaa varten tarvitaan D-lääkärintodistus, jossa todetaan lapsen sairaus ja huoltajan hoitoon osallistuminen tarpeellisuus.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lapsen huoltaja

  • osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
  • osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
  • osallistuu 0–15-vuotiaan kuntoutukseen (D-todistuksen lisäksi myös muu selvitys kuntoutuksesta käy)
  • hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon
  • on varalla lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Voit saada erityishoitorahaa sekä biologisen että adoptoidun lapsen hoitoon ja kuntoutukseen. Erityishoitorahaa voidaan myös myöntää avio- tai avopuolison lapsen tai muun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jos tosiasiallisesti hoidat lasta huoltajan tavoin.

Edellytyksenä vaikea sairaus

Kotihoidon sekä 7–15-vuotiaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ajalta maksetaan erityishoitorahaa vain, jos lapsen sairaus on nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa.

Vaikeita sairauksia ovat:

  • leukemia tai muu pahanlaatuinen kasvain
  • vaikea sydänvika, vaikea tapaturma tai palovamma
  • vaikeasti tasapainotettava diabetes tai diabeteksen hoidon aloitusvaihe
  • vaikea mielenterveyden häiriö
  • vaikea kehitysvamma
  • vaikea keuhkoastma
  • vaikea nivelreuma
  • muu vaikeusasteeltaan edellä mainittuihin verrattava sairaus tai vamma.

Hoitava lääkäri toteaa  ja kuvaa sairauden vaikeusasteen ja hoidollisen vaiheen lääkärinlausunto D:llä.

Lapsen kuntoutus

Vanhemmalla voi olla oikeus erityishoitorahaan lapsen kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahaan oikeuttavan kuntoutuksen tulee perustua lapsen sairauteen tai vammaan. Sairauden ei tarvitse olla vaikea taikka nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa.

Kuntoutus voi olla

  • sairaalajakson aikana annettavaa lääkinnällistä kuntoutusta
  • lakisääteinen kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssi
  • muu lakiin perustuva kuntoutus, kuten kuntoutusarvion tai -suunnitelman tekeminen.

Erityishoitorahan vaihtoehtona vanhemmalla voi olla oikeus kuntoutusrahaan. Ota tämä huomioon, jos erityishoitorahan suorituspäiviä on runsaasti tai arvioit, että niitä kertyy jatkossa runsaasti. Kuntoutusrahan suorituspäivillä ei ole enimmäisaikaa kuten erityishoitorahassa.

Erityishoitoraha ja kuntoutusraha määräytyvät eri laskukaavan mukaan ja kuntoutusrahan määrä voi olla tuloistasi riippuen erityishoitorahan määrää pienempi. Arvio päivärahasi määrä laskureilla. Kuntoutusrahan laskuri. Erityishoitorahan laskuri.

Milloin et voi saada erityishoitorahaa?

Erityishoitorahaa ei makseta, jos saat hoidon ajalta palkkaa tai Kelan maksamaa päivärahaa, kuten erityisäitiys- tai äitiysrahaa, isyysrahaa, vanhempainrahaa tai sairauspäivärahaa. Jos saat erityishoitorahaa, et voi samaan aikaan saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Vain sairaan lapsen sairaanhoitoon osallistuvalle vanhemmalle voidaan myöntää erityishoitorahaa. Et siis voi saada erityishoitorahaa, jos jäät työstäsi pois hoitamaan muita perheen lapsia sillä välin, kun toinen vanhemmista osallistuu sairaanhoitoon.

Erityishoitorahaan ei ole oikeutta silloin, kun lapsi on päivisin kodin ulkopuolella päivähoidossa tai koulussa. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa vanhempi on hoitavan lääkärin arvioon perustuvan koulu- tai päivähoitokokeilun ajan kotona varalla.

Ilmoita muutoksista Kelaan viipymättä, koska perusteetta maksettu etuus peritään takaisin.