Sairauspäiväraha | Työnantajat | KelaSiirry sisältöön

Sairauspäiväraha työnantajalle

  • Työnantaja voi saada Kelasta sairauspäivärahaa, jos työntekijän työkyvyttömyys jatkuu omavastuuajan jälkeen ja työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
  • Laki ei velvoita maksamaan palkkaa omavastuuajan jälkeiseltä ajalta, mutta palkanmaksusta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Tarkista sairausloman palkallisuus näistä sopimuksista.
  • Kela arvioi työntekijän työkyvyttömyyden lääkärinlausunnon perusteella. Sairauspäivärahaa ei myönnetä pelkän diagnoosin perusteella.
  • Jos työntekijän sairausloma osuu vuosiloman ajalle, sairauspäiväraha maksetaan työntekijälle.
  • Sairauspäivärahan määrä perustuu työntekijän vuosituloihin. Jos työkyvyttömyys jatkuu palkallisen jakson jälkeen, työntekijä hakee päivärahaa itse.
  • Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos työntekijä tekee sairastumisen vuoksi työtään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän paluuta kokoaikaiseen työhönsä.

Kela maksaa sairauspäivärahaa, jos työntekijä on työkyvytön.  Sairauspäivärahaa maksetaan 18–67-vuotiaiden työntekijöiden sairauspoissaolon ajalta.

Sairauspäivärahassa on omavastuuaika.  Kela maksaa sairauspäivärahaa vain omavastuuajan jälkeiseltä ajalta.

Sairauspäivärahaa voi saada enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan.

Milloin sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle?

Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, jos

  • työntekijän sairausloma jatkuu omavastuuajan jälkeen
  • työnantaja maksaa palkkaa omavastuun jälkeisen sairausloman ajalta.

Alakohtaiset työehtosopimukset ja henkilökohtaiset työsopimukset määrittelevät, miltä ajalta työnantajan pitää maksaa palkkaa. Selvitä palkanmaksu työntekijää koskevasta sopimuksesta. ​​​​​

Sairauspäivärahaa ei myönnetä pelkän diagnoosin perusteella

Sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita. Sairauspäivärahaa ei voida myöntää pelkän diagnoosin perusteella. Kela arvioi lääkärinlausunnon perusteella, täyttyvätkö työkyvyttömyyden kriteerit.

Omavastuuaika

Sairauspäivärahaa voi saada omavastuuajan jälkeiseltä ajalta.

Omavastuuaika on

  • sairastumispäivä ja sitä yhtäjaksoisesti seuraavat 9 arkipäivää.
  • 1 päivä eli sairastumispäivä, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäiväraha- tai osasairauspäivärahakauden päättymisestä.

Omavastuuaikaa ei ole, jos sairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäiväraha-, osasairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakauden jälkeen. Sairaus voi siis vaihdella, jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena.

Omavastuuaika alkaa yleensä siitä päivästä, joka on lääkärintodistuksessa merkitty työkyvyttömyyden alkamispäiväksi.

Omavastuuajan alkamispäiväksi voidaan hyväksyä myös

  • työntekijän itse ilmoittama sairauden alkamispäivä, jos työnantaja sallii poissaolon omalla ilmoituksella (esim. 3 ensimmäistä poissaolopäivää)
  • työnantajan tai terveydenhuollon selvityksen mukainen päivä, jos työntekijä ei ole päässyt lääkäriin hyväksyttävästä syystä työkyvyttömyyden alkaessa
  • terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin antamaan todistukseen merkitty päivä, jos sairaus ei ole kestänyt omavastuuaikaa pidempään
  • päivä, jolloin tapaturma tai liikennevahinko on tapahtunut.

Sairauspäivärahan maksaminen eri tilanteissa

Vuosiloma ei vaikuta omavastuuaikaan.

Jos työntekijän sairausloma osuu vuosiloman ajalle, sairauspäiväraha maksetaan vuosiloman ajalta työntekijälle. Työnantaja ei voi saada vuosiloman ajalta sairauspäivärahaa, koska lomapalkka ei ole sairausajan palkkaa.

Työntekijä voi pitää vuosilomaa kesken sairausloman, jos työntekijä ja työnantaja niin sopivat. 

Työntekijä voi saada sairausajan palkkaa usealta työnantajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahaa työnantajille samassa suhteessa kuin työnantajat maksavat palkkaa työntekijälle.

Työntekijä voi olla työ- tai virkasuhteessa ja lisäksi toimia yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, jolla on YEL- tai MYEL-vakuutus. Tällöin Kela jakaa sairauspäivärahan työnantajan ja työntekijän kesken sen mukaan, mikä on YEL- tai MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman sairausajan palkan suhde.

Jos työntekijän sairauspoissaolo johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, korvausta haetaan vakuutusyhtiöstä.

Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahaa vasta vakuutusyhtiön päätöksen jälkeen. Työnantaja voi huoletta odottaa vakuutusyhtiön päätöstä, koska sairauspäivärahan hakuaika 2 kk lasketaan siitä päivästä, jolloin vakuutusyhtiön päätös on annettu.

Jos päätöksen saaminen vakuutusyhtiöstä kestää pitkään työntekijästä riippumattomasta syystä, työntekijä voi hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Kun vakuutusyhtiö antaa Kelalle viivästymistodistuksen, Kela maksaa sairauspäivärahasta työntekijälle kuuluvan osuuden.

Ulkomailta Suomeen palkattu työntekijä voi saada sairauspäivärahaa, jos ainakin jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • Työntekijän palkka on vähintään 800,02 e/kk.
  • Kela arvioi työntekijän asuvan Suomessa vakinaisesti.

Lue lisää kansainvälisistä tilanteista:
Muutto Suomeen (henkilöasiakkaiden sivut)
Muutto ulkomaille (henkilöasiakkaiden sivut)

Kela ei voi kertoa työnantajalle työntekijän yksityisiä tietoja

Työntekijän yksityisyyden suoja rajaa, mitä tietoja Kela voi antaa työnantajalle. Kela ei voi esimerkiksi kertoa ennen päätöstä, maksetaanko sairauspoissaolon ajalta sairauspäivärahaa. Myös työntekijän toimittamat selvitykset ja sairauspoissaolon kesto ovat työntekijän yksityisiä tietoja.

Kuinka paljon sairauspäivärahaa voi saada?

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä. Arkipäivällä tarkoitetaan päiviä maanantaista lauantaihin, paitsi jos niille osuu pyhäpäivä.

Sairauspäivärahan määrä perustuu työntekijän vuosituloihin (henkilöasiakkaiden sivut).

Jos tulot ovat enintään 1 716 euroa vuodessa, Kela maksaa vähimmäispäivärahaa. Vähimmäispäiväraha on 31,99 euroa arkipäivältä.

Esimerkkejä sairauspäivärahan määristä

Vuositulot 20 000
1 060,75 e/kk
Vuositulot 40 000
1 779,25 e/kk

Voit laskea päivärahan syöttämällä laskuriin työntekijän vuositulot.

Hakuaika

Sairauspäivärahaa pitää hakea 2 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin työkyvyttömyys on alkanut.

Työnantaja voi hakea sairauspäivärahalle jatkoa. Uusi hakemus pitää lähettää Kelaan 2 kuukauden kuluessa edellisen sairauspäivärahakauden päättymisestä.

Hae päivärahaa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa

  1. Tarvitset Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa asiointia varten Suomi.fi-valtuuden Palvelussuhteeseen liittyvien etuuksien hakeminen. Lue, miten haet valtuuden. Et tarvitse valtuutta, jos olet organisaation vastuuhenkilö (esimerkiksi toimitusjohtaja tai yhdistyksen puheenjohtaja). 
  2. Kirjaudu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluun ja lähetä hakemus.
    Älä toimita samaa lääkärintodistusta uudelleen. Lähetä lääkärintodistus vain, jos työntekijä tai terveydenhuolto ei ole jo toimittanut sitä Kelaan.
  3. Asiointipalvelussa näet, onko hakemus ratkaistu ja milloin päiväraha maksetaan. Päätöksen lukemista varten tarvitset valtuuden Palvelussuhteeseen liittyvien etuuspäätöstietojen tarkastelu. Päätös toimitetaan myös postitse, jos työnantaja ei ole luopunut paperipäätöksistä.

Työnantaja toimittaa lääkärintodistuksen Kelaan vain silloin, kun työntekijä tai terveydenhuolto ei ole vielä toimittanut sitä Kelaan.  Jos terveydenhuolto on jo välittänyt todistuksen Kelaan, lääkärintodistuksessa on tästä merkintä.

Sairauspäivärahahakemuksen liitteeksi tarvitaan A-todistus tai B-lausunto. 

A-todistuksen perusteella sairauspäiväraha voidaan yleensä myöntää enintään 60 arkipäiväksi. Sen jälkeen tarvitaan B-lausunto tai muu selvitys työkyvyttömyydestä. Lisäselvityksiä saatetaan pyytää jo aiemmin.

Ulkomailla kirjoitettu lääkärintodistus

Ulkomailla kirjoitettu lääkärintodistus tai -lausunto voidaan hyväksyä, jos siitä selviää työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus ja työkyvyttömyysaika. Allekirjoituksen ja leiman perusteella täytyy voida päätellä, että todistuksen tai lausunnon laatija on lääkäri.

Tarkista ensin Suomi.fi-valtuudet-palvelussa, onko sinulle jo annettu kyseinen valtuus.

Jos sinulla ei ole valtuutta, voit pyytää valtuutta Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

Pyynnön voi hyväksyä organisaatiosi vastuuhenkilö. Koska Suomi.fi ei lähetä ilmoitusta pyynnöstä, kerro pyynnöstä valtuuden antavalle henkilölle.

Yrityksen vastuuhenkilö voi antaa valtuuden Suomi.fissä myös ilman erillistä pyyntöä.

Jos sinulle on epäselvää, kuka edustamassasi organisaatiossa voi antaa valtuuden, ota asia puheeksi organisaatiossa. Valtuuden voi antaa vain yrityksen tai yhdistyksen edustaja. Et voi hakea valtuutta Kelasta.

Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta vaihtelee eri aloilla ja eri työtehtävien mukaan. Yleensä työnantajan velvollisuus maksaa poissaolon ajalta palkkaa perustuu työ- tai virkaehtosopimukseen. Joskus siitä on voitu sopia myös työ-, virka- tai oppisopimussuhteen ehdoissa.

Palkanmaksuvelvoite voi riippua myös siitä, tekeekö työntekijä koko- vai osa-aikaista työtä ja saako hän kuukausi- vai tuntipalkkaa. Myös se vaihtelee, maksetaanko työntekijän vapaapäiviltä palkkaa.

Jos työntekijä työskentelee osa-aikaisesti tuntipalkalla, ilmoita poissaoloajan palkat päiväkohtaisesti.

Esimerkki

Oona tekee töitä kolmena päivänä viikossa: maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Hän saa palkkaa 100 euroa työpäivältä.

Oona on helmikuussa useamman viikon sairauslomalla. Sairauslomalla hänellä on oikeus sairauspäivärahaan, joka on 42 euroa arkipäivältä.

Yksi Oonan poissaoloviikoista on maanantaista perjantaihin 19.–23.2. Tämän sairauslomaviikon palkat ilmoitetaan päiväkohtaisesti näin:

Maanantai 19.2.–19.2. (1 päivä)

  • Palkka 100 euroa.

Torstai ja perjantai 22.2.–23.2. (2 päivää)

  • Palkka 200 euroa.

Tee uusi hakemus, jos aiemmin ilmoitetut palkkatiedot muuttuvat tai jos ilmoitetuissa tiedoissa on virhe. Jos uusi palkkailmoitus aiheuttaa muutoksen päivärahan jakamiseen työntekijän ja työnantajan kesken, Kela antaa päivärahasta uuden päätöksen ilmoituksen mukaisesti joko työnantajalle tai tämän valtuuttamalle taholle.

Hae päivärahaa

Lähetä hakemus ja liitteet verkossa

Kirjaudu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluun

Jos et voi hakea päivärahaa asiointipalvelussa

Jos sinulla on vaikeuksia asiointipalveluun kirjautumisessa tai palvelun käytössä, tutustu seuraaviin ohjeisiin: 

Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 020 692 241. 

Päivärahaa voi hakea myös paperilomakkeella. Ota kuitenkin huomioon, että verkkohakemus vähentää virheitä ja lisäselvitysten tarvetta, ja siten myös hakemuksen käsittely nopeutuu. Sen vuoksi päivärahaa kannattaa hakea verkossa.

Tallenna lomake Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y17 (pdf). Täytä ja tulosta lomake ja postita se osoitteeseen Kela, PL 26, 00056 KELA.  

Päivärahaa voi hakea myös tulorekisterissä

Tulorekisterissä työnantaja voi hakea Kelan tukia helposti omalla palkkaohjelmallaan. Hakuprosessi on pitkälti automatisoitu. Hakemuksia voi lähettää paljon kerralla, ja ne voivat koskea useaa työntekijää.

Suosittelemme tulorekisterissä hakemista erityisesti isoille työnantajille, jotka hoitavat paljon Kela-asioita.

Ennen kuin työnantaja voi hakea tukea tulorekisterissä ensimmäistä kertaa, työnantajan on usein tehtävä palkkaohjelmaansa muutoksia. Muutokset mahdollistavat tietojen siirtymisen palkkaohjelmasta tulorekisteriin.

Tulorekisterin sivuilla kerrotaan, mitä tietoja hakemuksissa on ilmoitettava. Pakollisten tietojen lisäksi suosittelemme aina antamaan myös vapaaehtoiset tiedot. Silloin Kelan ei tarvitse pyytää täydentäviä tietoja erikseen ja hakemuksen käsittely nopeutuu.

Kun hakemus on ratkaistu, päätös on luettavissa Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa.

Tutustu myös:
Vinkkejä tulorekisterissä hakemiseen

Jos työkyvyttömyys jatkuu

Jos työkyvyttömyys jatkuu palkallisen sairauspoissaolon jälkeen, työntekijä voi hakea sairauspäivärahaa itselleen (henkilöasiakkaiden sivut).

Sairauspäivärahakaudella on useita tarkistusajankohtia, jolloin pyritään tukemaan työntekijän työhön paluuta ja työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtävää varhaista työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämistä. Tarkistusajankohdat ovat silloin, kun päivärahapäiviä on kulunut 30, 60, 90, 150 ja 230 (henkilöasiakkaiden sivut).

Työpaikalla voidaan sopia osa-aikatyöstä, jos työntekijä ei voi vielä palata kokoaikatyöhönsä. Kela voi maksaa osa-aikatyön ajalta osasairauspäivärahaa. Osa-aikatyöhön tarvitaan lääkärin suositus.

Työntekijä voi saada toipumiseensa apua kuntoutuksesta. Kela, työterveyshuolto ja hyvinvointialue järjestävät työkykyä tukevaa kuntoutusta. Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa.

Työpaikalla voidaan sopia myös työtehtävien muokkaamisesta tarvittavaksi ajaksi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työn keventämisestä, etätyöstä tai korvaavan työn tekemisestä. 

Sairauspäivärahaa voi yleensä saada noin vuoden ajan. Jos työntekijän sairaus jatkuu vielä tämän jälkeen, hän voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen aikana työntekijä osallistuu hoitoon ja kuntoutukseen.

Jos työntekijän työkyky ei hoidon tai kuntoutuksen aikana palaudu tai parane, hänellä saattaa olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä voi maksaa joko työeläkelaitos tai Kela tai molemmat. 

Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke (henkilöasiakkaiden sivut).

Jos työntekijä ei voi sairauden vuoksi tehdä kokopäiväistä työtä, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksesta. Määräaikaista osatyökyvyttömyyseläkettä kutsutaan nimellä osakuntoutustuki. Sen saamiseksi työkyvyn on oltava heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Jäikö jotain epäselväksi?

Ota yhteyttä Kelan asiakaspalveluun
020 692 241
020 692 241

Voit kysyä neuvoa myös sähköpostitse osoitteesta tyonantajat.neuvonta(at)kela.fi. Lähetä viesti Kelan suojatulla sähköpostilla.

Tutustu myös

Ajankohtaista

Nainen katsoo ikkunasta

Osan aikaa töissä, väliajat osasairauspäivärahalla

Osasairaus­päiväraha mahdollistaa paluun töihin kuntoutujan ehdoilla.

Lue lisää (elämässä.fi)

Etsitkö näitä?

 

 

Sivu päivitetty 29.6.2026