Erityishoitorahan määrä ja maksaminen

Erityshoitoraha määräytyy vuositulon perusteella. Voit arvioida erityishoitorahan määrän laskurilla.

Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. 

Päätös erityishoitorahasta voidaan antaa sen jälkeen, kun tarkastelujakso on kulunut.

 

Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää 1 kuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei oteta huomio

Vuosituloon huomioidaan

  • palkkatulot
  • vakuutuspalkka
  • YEL- ja MYEL-työtulo
  • tietyt etuudet
  • tietyt ansionmenetyskorvaukset.

Vuositulo voi muodostua yhdestä tai useammasta edellä mainitusta tulosta. Kela saa yleensä tarvitsemansa tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista, eikä niitä tarvitse ilmoittaa erikseen Kelaan.

Jos sinulla ei ole tuloja tarkastelujakson aikana tai ne ovat hyvin pienet, päivärahasi on vähintään vähimmäismääräinen.

Erityishoitorahassa ei ole omavastuuaikaa. Se maksetaan jälkikäteen arkipäiviltä. Arkipäivä ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi.

Sairaalahoidon ajalta erityishoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, jos hoitavan lääkärin mukaan molempien osallistuminen on tarpeellista.

Myös kuntoutuksen aikana erityishoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille samalta ajalta.

Enimmäisaika

Erityishoitorahapäivät ovat lapsikohtaisia. Molempien vanhempien saamat erityishoitorahapäivät siis lasketaan yhteen.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden poliklinikka- tai sairaalahoidosta tai kuntoutuksesta enintään 60 arkipäivän ajan.

Kotihoidon ajalta erityishoitorahaa maksetaan 60 arkipäivää.

Lisäpäiviä erityishoitorahaan

Erityisestä hoidollisesta syystä erityishoitorahaa voidaan maksaa kotihoitoon enintään 30 lisäarkipäivää.

Enimmäisaikojen ylittävältä osalta erityishoitorahaa voi saada vain painavasta lääketieteellisestä syystä, jos lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän hoidon toteuttaminen tai sairauden odottamaton paheneminen edellyttää edelleen vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.

Painavia lääketieteellisiä syitä ovat:

  • hengenvaarallinen tila, joka edellyttää lapsen jatkuvaa valvontaa
  • vaikeiden tapaturmien ja palovammojen jälkihoito
  • kuolevan lapsen hoito
  • dialyysihoitoa vaativan lapsen hoito, kun se edellyttää lapsen jatkuvaa valvontaa ja vanhemman läsnäoloa sekä
  • muu vastaava painava lääketieteellinen syy.