Kuka voi saada yleistä asumistukea? | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Asiointipalveluissa käyttökatko 14.12. klo 6.00–20.00 Lue lisää

Kuka voi saada yleistä asumistukea?

Hallitus esittää leikkauksia yleiseen asumistukeen

Hallitus esittää yleiseen asumistukeen muutoksia, joka pienentäisivät tuen määrää osalla tuensaajista. Esityksen mukaan tuen määrään vaikuttaisi jatkossa ruokakunnan omaisuus. Lisäksi muutamassa kaupungissa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärä pienenisi kuntaryhmämuutosten seurauksena. Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2025. Lisäksi eduskunta on jo aikaisemmin päättänyt, että yleistä asumistukea ei makseta omistusasuntoihin enää 1.1.2025 alkaen.

Lue lisää hallituksen esityksestä

Voit saada Kelasta yleistä asumistukea, jos tulosi ovat pienet. Asumistuen tarkoitus on auttaa sinua asumismenojen maksamisessa. Tukea voi saada

  • vuokra-asuntoon
  • omistusasuntoon 31.12.2024 asti
  • asumisoikeusasuntoon
  • osaomistusasuntoon.

Opiskelijat saavat asumistukea samoilla ehdoilla kuin muutkin tuen saajat.

Pienituloiset eläkeläiset voivat yleensä saada eläkkeensaajan asumistukea.

Mikä on ruokakunta?

Asumistukea voi saada yksi henkilö tai useamman henkilön ruokakunta. Ruokakuntaan kuuluvat yleensä samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt.

Asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Tuen määrään vaikuttavat ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot. Voit kuulua vain yhteen ruokakuntaan kerrallaan.

Yksi henkilö hakee tuen koko ruokakunnan puolesta. Erillisiin ruokakuntiin kuuluvat voivat hakea omat asumistuet.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina

  • avio- ja avopuolisot
  • samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset eli lapset, vanhemmat ja isovanhemmat
  • henkilöt, jotka ovat vuokranneet asunnon yhteisellä vuokrasopimuksella.

Sama vai eri ruokakunta?

Avio- ja avopuolisot ja samassa asunnossa asuvat seurustelukumppanit kuuluvat aina samaan ruokakuntaan riippumatta siitä, onko vuokrasopimus yhteinen vai erillinen.

Aviopuolisot kuuluvat samaan ruokakuntaan, vaikka asuisivat eri asunnossa, jos erillään asumisen syy on esimerkiksi työ, opiskelu tai ase- tai siviilipalvelus toisella paikkakunnalla.

Poikkeuksena on ainoastaan tilanne, jossa aviopuolisot asuvat erillään parisuhteen päättymisen vuoksi. Tällöin aviopuolisot kuuluvat eri ruokakuntiin.

Kerro hakemuksessa, miten asut.

Kimppakämpässä asuvat voivat kuulua joko samaan tai eri ruokakuntaan.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat

  • kämppäkaverit, joilla on yhteinen vuokrasopimus
  • kämppäkaverit, jotka ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Eri ruokakuntiin kuuluvat

  • kämppäkaverit, joilla on erilliset vuokrasopimukset
  • kämppäkaverit, joilla on alivuokrasopimus

Lisäksi eri ruokakuntiin kuulumisen edellytyksenä on, että kämppäkaverit eivät ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Samassa asunnossa asuvat avio- ja avopuolisot, seurustelukumppanit ja lähisukulaiset kuuluvat samaan ruokakuntaan vuokrasopimuksesta riippumatta. Lähisukulaisia ovat vanhemmat, lapset ja isovanhemmat.

Samassa asunnossa asuvat sisarukset kuuluvat eri ruokakuntiin, jos heillä on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus.

Kerro hakemuksessa, miten asut.

Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset kuuluvat samaan ruokakuntaan vuokrasopimuksesta riippumatta. Lähisukulaisia ovat vanhemmat, lapset ja isovanhemmat.

Sisarukset

Samassa asunnossa asuvat sisarukset kuuluvat eri ruokakuntiin, jos heillä on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus.

Lapset

Alaikäinen itsenäisesti asuva lapsi kuuluu yleensä samaan ruokakuntaan vanhempiensa kanssa.

Jos lapsella on oikeus esimerkiksi opintotukeen ja lapsi asuu muualla kuin vanhempansa kanssa, hänelle voidaan kuitenkin myöntää yleinen asumistuki.

Täysi-ikäinen itsenäisesti asumaan muuttanut lapsi kuuluu eri ruokakuntaan vanhempiensa kanssa.

Samassa asunnossa asuva täysi-ikäinen lapsi kuuluu samaan ruokakuntaan vanhempiensa kanssa.

Kuulut samaan ruokakuntaan vakinaisessa asunnossasi asuvien kanssa, vaikka asuisit tilapäisesti muualla esimerkiksi opiskelun, työn tai ase- tai siviilipalveluksen takia. Poissaoloa pidetään yleensä tilapäisenä, jos se kestää enintään noin 1 vuoden.

Suomeen muuttanut henkilö voi kuulua ruokakuntaan, jos Kela katsoo hänen asuvan Suomessa vakinaisesti. Poikkeuksena tästä ovat esimerkiksi opiskelijat, jotka ovat tulleet Suomeen opiskelemaan. He eivät voi kuulua ruokakuntaan eivätkä saada yleistä asumistukea.

Alivuokralainen kuuluu eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen tai asunnon omistaja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Samaan ruokakuntaan kuuluu alivuokralainen, joka on päävuokralaisen tai asunnon omistajan puoliso tai lähisukua. Vanhemmat, lapset ja isovanhemmat ovat lähisukulaisia.

Jos saat asumistukea ja otat alivuokralaisen, ilmoita siitä Kelaan.

Kerro hakemuksessa, miten asut

Jos asut toisen henkilön kanssa kahdestaan ja teillä on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus, voit hakemuksessasi selvittää tilannetta tarkemmin. Voit siis kertoa tilanteestasi eli esimerkiksi siitä, onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto. Voit kertoa myös käytössäsi olevista tiloista ja asunnon jakamisesta.

Kela arvioi asiaa selvityksesi perusteella ja pyytää sinulta tarvittaessa lisätietoja.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa

  • yhteen muuton syihin
  • asunnon kokoon
  • asumisen kestoon
  • ikäänne
  • siihen, oletteko asuneet aikaisemmin yhdessä.

Lue lisää


Sivu päivitetty 21.10.2024