Sosiaaliturva erityistilanteissa

Kehitysyhteistyöntekijät

Kehitystyötä ulkomailla tekevän oikeus Suomen sosiaaliturvaan riippuu hankkeesta, jossa hän työskentelee. Kehitystyöntekijällä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos hanke rahoitetaan valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvillä kehitysyhteistyömäärärahoilla tai Suomen valtio osallistuu hankkeeseen kansainvälisen järjestön toiminnan kautta.

EU- tai Eta-maiden, Sveitsin ja sosiaaliturvasopimusmaiden ulkopuolella työskentelevällä kehitysyhteistyöntekijällä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan enintään 5 vuoden ajan. Lähetystyöntekijöihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihinkin ulkomaille lähetettyihin työntekijöihin. Tällöin edellytetään, että olet välittömästi ennen ulkomailla työskentelyäsi kuulunut Suomen sosiaaliturvaan. Sinun tulee ilmoittaa yhdessä työnantajasi kanssa Kelaan työskentelystä ulkomailla.

Esimerkki

Lotta on lähdössä kehitysyhteistyöprojektiin Namibiaan. Kehitysyhteistyöprojektin on tarkoitus kestää vähintään kolme vuotta, jos projektille myönnetään lisärahoitusta voi sen kesto olla jopa yli neljä vuotta. Lotalla on työskentelynsä ajan oikeus Kelan sosiaaliturvaan, sillä kehitysyhteistyötyöntekijällä on oikeus Kelan etuuksiin enintään viiden vuoden ajan. Jos kehitysyhteistyöprojekti kestää yli viisi vuotta, Lotta ei viiden vuoden jälkeen enää kuulu Suomen sosiaaliturvaan tai hänen tulee palata tässä välissä Suomeen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. 

Useassa maassa samanaikaisesti työskentelevät

Suomessa asuva ja samanaikaisesti Suomessa ja toisessa EU- tai Eta-maassa työskentelevällä on yleensä oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Voit saada Kelan etuuksia. Jos Suomessa työskentelysi ei kuitenkaan ole huomattavaa (vähintään 25 %), kuulut työnantajasi kotimaan sosiaaliturvaan.

Samanaikaisesti useassa maassa työskentelevien kohdalla Eläketurvakeskus ratkaisee sen, onko työntekijällä oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Hae Eläketurvakeskukselta todistusta A1. EU- tai Eta-maassa tehtävään työhön rinnastetaan myös työskentely, joka tapahtuu kyseisen valtion lippua käyttävällä laivalla.

Samanaikaisesti useassa maassa EU- ja Eta-maiden ulkopuolella työskentelevän oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan ulkomailla oleskelun keston perusteella. Tilanteesi ratkaistaan kuten yhdessä maassa työskentelevän työntekijän. Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämän työntekijän tulee yhdessä työnantajansa kanssa ilmoittaa Kelaan ulkomaan työkomennuksesta. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään Suomeen paluun yhteydessä.

Lentohenkilökunta ja muu matkustava henkilökunta

Lentohenkilökunnalla on EU- ja Eta-alueella työskennellessään oikeus sen jäsenvaltion sosiaaliturvaan, jossa kotiasema sijaitsee. Kotiasema on paikka, josta työjakso yleensä alkaa ja loppuu, ja jossa työnantaja ei vastaa majoituksesta.

Esimerkki

Ruotsalainen Fabian työskentelee stuerttina Helsingissä. Hän asuu Helsingissä, josta hänen lentonsa ympäri EU-aluetta lähtevät. Fabianin kotiaseman ollessa Helsinki hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Fabianin tulee hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta

Muiden kuljetusyritysten matkustavaa henkilökuntaa koskevat samat periaatteet kuin muitakin useammassa maassa työskenteleviä. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettaja on kuljetusyritysten matkustavaa henkilökuntaa.

Esimerkki

Virossa asuva kuorma-auton kuljettaja Agnes on suomalaisen kuljetusliikkeen palveluksessa. Hän ajaa rahtia Suomesta Ruotsiin ja edelleen Tanskan kautta Saksaan. Koska Agnes ei työskentele lainkaan asuinmaassaan Virossa, sosiaaliturvasta vastaava maa määräytyy työnantajan kotipaikan mukaan. Suomi vastaa sosiaaliturvasta.

Agnesille pitää hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaantyön aikana.

EU- ja Eta-maiden, Sveitsin tai sosiaaliturvasopimusmaiden ulkopuolella työskentelevien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan ulkomailla oleskelun tilapäisyyden tai vakinaisuuden perusteella. Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämän työntekijän pitää yhdessä työnantajan kanssa ilmoittaa Kelaan ulkomaan työkomennuksesta. Ilmoitus pitää tehdä viimeistään Suomeen paluun yhteydessä.

Merityöntekijät

Merityöntekijöillä on oikeus sen maan sosiaaliturvaan, jonka lippua alus käyttää. Tätä kutsutaan lippusäännöksi. Toisen EU- ja Eta-maan lippua käyttävällä aluksella työskentelevällä on siis yleensä oikeus kyseisen maan sosiaaliturvaan.

Jos asuinmaasi ja palkkasi maksavan yrityksen kotipaikka ovat sama EU- tai Eta-maa, mutta työskentelet jonkin toisen maan lippua käyttävällä aluksella, lippusääntö kumoutuu. Tällöin sinulla on oikeus asuinmaasi sosiaaliturvaan. Jos asut Suomessa ja myös palkkasi maksetaan täältä, sinun tulee hakea Eläketurvakeskuksesta todistus A1, jolla osoitat oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan ulkomaisella laivalla työskentelysi ajan. Ilmoita aina Kelaan, jos työskentelet toisen EU- tai Eta-maan lipun alla purjehtivalla aluksella.

Esimerkki

Ville työskentelee Ruotsin lipun alla olevalla risteilyaluksella. Ville asuu kuitenkin Suomessa ja hänen palkkansa maksetaan risteily-yrityksen Suomen konttorista. Tällöin merityöntekijöiden niin kutsuttu lippusääntö kumoutuu ja Ville kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskuksesta tulee hakea A1-todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta

Muun kuin EU- ja Eta-maiden, Sveitsin ja sosiaaliturvasopimusmaiden lippua käyttävällä aluksella työskentelevän merityöntekijän oikeus sosiaaliturvaan määräytyy sen mukaan, katsotaanko hänen asuvan Suomessa. Sama koskee myös sosiaaliturvasopimusmaissa työskenteleviä silloin, kun etuus ei kuulu sopimuksen piiriin. Merityöntekijä, jonka varsinainen koti on edelleen Suomessa ja joka oleskelee Suomessa jatkuvasti ja pääasiallisesti, on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Jos et asu vakinaisesti Suomessa, et ole oikeutettu Kelan etuuksiin.

Merityösopimuslain mukaisessa palvelussuhteessa suomalaisella aluksella työskentelevä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikkei hän asuisi Suomessa.

Rajatyöntekijät

Rajatyöntekijöitä ovat sellaiset henkilöt, jotka työskentelevät sellaisessa EU- tai ETA-maassa, joka ei ole työntekijän asuinmaa. Näihin maihin kuuluu myös Sveitsi. Rajatyöntekijä palaa säännöllisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa vakinaiseen asuinmaahansa. Rajatyöskentelystä pitää ilmoittaa Kelaan.

EU- ja Eta-maassa työskentelevällä rajatyöntekijällä on oikeus työskentelymaansa sosiaaliturvaan riippumatta siitä, missä maassa hän asuu. Saat siis etuuksia työskentelymaastasi, jos täytät työskentelymaan edellyttämät työskentelyaikaa ja palkkaa koskevat vähimmäisedellytykset. Sinulla ei voi olla samanaikaisesti oikeutta Suomen sosiaaliturvaan.

Esimerkki

Alexandra on suomalainen sairaanhoitaja Torniosta. Hän työskentelee Ruotsin puolella Haaparannassa paikallisessa terveyskeskuksessa, mutta asuu Torniossa Suomen puolella. Alexandra kuuluu työskentelyvaltion perusteella Ruotsin sosiaaliturvaan. Tästä huolimatta Alexandralla on Suomessa asumisen perusteella oikeus hakea myös muutamia Kelan sosiaalietuuksia kuten asumistukea ja äitiysavustusta.

Rajatyöntekijällä, joka asuu Suomessa mutta työskentelee toisessa jäsenvaltiossa, voi olla oikeus tiettyihin etuuksiin Suomesta. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi asumistuki ja äitiysavustus.

EU- ja Eta-maiden, Sveitsin sekä sosiaaliturvasopimusmaiden ulkopuolella työskentelevällä rajatyöntekijällä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos hän asuu vakinaisesti Suomessa. Hänellä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos hän oleskelee enimmäkseen Suomessa.