Kuntoutuspsykoterapia | Kumppanit | KelaSiirry sisältöön

BC-lausunto kuntoutuspsykoterapiaa varten 

Hyvä tietää Kelan kuntoutuspsykoterapian myöntämisen perusteista 

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, 

  • jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi 
  • joka on saanut mielenterveyden häiriöön asianmukaista hoitoa vähintään 3 kuukauden ajan 
  • joka psykiatrin lausunnon perusteella tarvitsee kuntoutuspsykoterapiaa työ- tai opiskelukykynsä tukemiseksi tai parantamiseksi. 

Lue lisää Kelan kuntoutuspsykoterapiasta (Henkilöasiakkaat-osio). 

Jos asiakas hakee kuntoutuspsykoterapiaa ensimmäistä kertaa, hän tarvitsee hakemuksen liitteeksi psykiatrian alan erikoislääkärin laatiman lausunnon, joka sisältää arvion diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. 

Jos asiakas hakee kuntoutuspsykoterapiaa 2. tai 3. vuodelle, hän tarvitsee hakemuksen liitteeksi terapeutin laatiman terapiapalautteen ja lääkärinlausunnon. 

Kuka voi laatia lausunnon?  

Kun asiakas hakee kuntoutuspsykoterapiaa ensimmäistä kertaa, hakemuksen liitteeksi tarvittavan lausunnon laatii psykiatrian alan erikoislääkäri. Lausunnossa täytyy olla arvio diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Lausunnon voi laatia myös julkisessa terveydenhuollossa psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksikössä työskentelevä lääkäri tai perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon psykiatrisessa yksikössä erikoistumisopintoja suorittava lääkäri. 

Jos asiakas hakee kuntoutuspsykoterapiaa 2. tai 3. vuodelle, hakemuksen liitteeksi tarvitaan terapeutin laatima terapiapalaute ja lääkärinlausunto. Jos kuntoutus on edennyt suunnitelman mukaisesti, lausunnon voi laatia asiakkaan kokonaishoidosta vastaava lääkäri, esimerkiksi työterveyslääkäri tai muu hoitava lääkäri. Muussa tapauksessa jatkohakemuksen liitteeksi tarvitaan psykiatrin lausunto. 

Kuntoutuspsykoterapian tarpeen arviointi 

Kuntoutuspsykoterapian tarvetta arvioidaan hoidon aikana. Kuntoutuspsykoterapia voi alkaa vasta, kun potilas on saanut mielenterveyden häiriön diagnosoinnin jälkeen asianmukaista hoitoa vähintään 3 kuukauden ajan. 

Potilaan täytyy jo hoidon alkuvaiheessa saada tarvitsemaansa terapeuttista hoitoa, kuten Käypä hoito -suosituksen mukaista lyhytpsykoterapiaa tai muuta psykososiaalista tukea. 

Hoitosuhteen hoitavaan psykiatriin, työterveyslääkäriin tai muuhun hoitavaan lääkäriin täytyy jatkua myös kuntoutuspsykoterapian aikana. Kuntoutuspsykoterapia ei korvaa hoitosuhdetta hoitavaan tahoon. 

Päihteiden käytön arviointi  

Kuntoutuspsykoterapiaa varten tehdyssä BC-lausunnossa täytyy olla päihdeanamneesi ja selvitys lääkkeiden käytöstä.  

Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa, kun päihdeongelman hoito on siinä vaiheessa, että tuloksellinen kuntoutuspsykoterapia on mahdollista. 

Jos kuntoutuksen päätavoitteena on päihteettömyys, kyse on päihdekuntouksesta, jonka järjestäminen kuuluu hyvinvointialueen vastuulle. Kela ei järjestä tai korvaa päihdekuntoutusta. 

Jos potilaallasi on päihdeongelma, kuvaa ongelmaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 

  • Onko kyse päihteiden viihde-, riski- vai ongelmakäytöstä? 
  • Miten päihteiden käyttö vaikuttaa potilaan opiskelu-, työ- tai toimintakykyyn? 
  • Onko potilaan vaikea hoitaa velvollisuuksiaan päihteiden käytön tai niiden vaikutusten takia? 
  • Onko potilas usein poissa töistä tai opinnoista päihteiden käytön vuoksi? 
  • Liittyvätkö potilaan sosiaaliset kontaktit päihteiden käyttöön tai päihteiden käyttäjiin? 

Esimerkiksi kohtuullinen alkoholin käyttö tai satunnainen kannabiksen käyttö eivät estä kuntoutuspsykoterapian myöntämistä. Säännöllinen (esimerkiksi viikoittainen) kannabiksen käyttö tai muiden huumeiden satunnainenkin käyttö saattaa kuitenkin olla este kuntoutuspsykoterapian myöntämiselle.

Kuntoutuspsykoterapian myöntäminen edellyttää, että potilaalla on asianmukaisesti diagnosoitu mielenterveyden häiriö. 

Jos potilaallasi on päihdeongelma, mielenterveyden häiriön luotettava diagnosointi vaatii yleensä jotakin seuraavista: 

  • Potilas ei käytä päihteitä 4 viikkoon ennen diagnosointia. 
  • Potilaan mielenterveyden häiriön oireet ovat alkaneet ennen päihteiden käyttöä. 
  • Potilaalla on mielenterveysoireita päihteettömien jaksojen aikana. 
  • Potilaan mielenterveysoireet ovat pitkäkestoisia.  

Jos potilas on käyttänyt päihteitä pitkään tai runsaasti, mielenterveyden häiriön luotettava diagnosointi saattaa vaatia sitä, että potilas on päihteettömänä huomattavasti pidempään kuin 4 viikkoa.

Päihdeongelmaa täytyy hoitaa, jotta se ei häiritse terapian tuloksellisuutta. 

Vastaa seuraaviin kysymyksiin: 

  • Miten päihdeongelmaa on hoidettu? 
  • Millaisia tuloksia päihdeongelman hoidolla on saavutettu? 
  • Miten päihteiden käyttöä tai päihteettömyyttä seurataan? 

Näin laadit lausunnon kuntoutuspsykoterapiaa varten 

Kirjaa BC-lausuntoon seuraavat tiedot: 

  1. Lausunnon tarkoitus 
    • Valitse lausunnon tarkoitukseksi ”Kuntoutuspsykoterapia”. 
    • Jos teet lausunnon samalla muiden etuuksien hakemista varten, valitse tarkoituksiksi myös nämä etuudet. 
       
  2. Olennaiset työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ja vammat tärkeysjärjestyksessä 
    • Täytä olennaiset potilaan työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ja vammat ICD-koodeineen. Kela ei tarvitse tietoja sairauksista tai vammoista, jotka eivät vaikuta potilaan työ- ja toimintakykyyn. 
    • Kirjaa sairaudet ja vammat tärkeysjärjestyksessä eli ensimmäiseksi eniten työ- ja toimintakykyyn vaikuttava mielenterveyden häiriö.
       
  3. Sairaustiedot 
    • Esitiedot 
      • Täytä esitietoihin potilaan mielenterveyden häiriöön liittyvät tiedot. Näitä ovat esimerkiksi 
        • mielenterveyden häiriön alkaminen ja kulku 
        • potilaan kertomat subjektiiviset oireet 
        • sairauden aikaisemmat vaiheet ja hoidot 
        • työkyvyttömyysjaksot ja sairaalahoitojaksot. 
      • Kuvaa diagnoosin tekemisen jälkeen toteutunutta alkuvaiheen hoitoa. 
      • Kirjaa alkuvaiheen hoidon tulokset. 
      • Kirjaa päihdeanamneesi ja tiedot mahdollisesta lääkityksestä.   
    • Kliinisen tutkimuksen päivämäärä  
      • Kirjaa viimeisimmän kliinisen tutkimuksen päivämäärä.   
    • Nykytila 
      • Kirjaa, milloin ja miten statustutkimus on tehty. Kirjaa esimerkiksi tieto siitä, onko tutkimus tehty läsnä- vai videovastaanotolla. Kuntoutuspsykoterapia-arviota tekevän lääkärin täytyy tavata potilas henkilökohtaisesti joko kasvokkain tai etävastaanotolla videoyhteyden avulla. 
      • Kirjaa kliinisen tutkimuksen ja haastattelun tiedot, jotka koskevat potilaan tämänhetkistä tilaa.  
    • Tutkimukset ja mittaukset 
      • Kirjaa kuntoutuspsykoterapian kannalta olennaisten muiden tutkimusten ja mittausten tulokset. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaisten oirekyselyjen ja päihdelaboratoriokokeiden tulokset, jos niitä on otettu. 
      • Kirjaa tarvittaessa potilaan pituus (cm), paino (kg), painoindeksi (kg/m2) ja painon mittauksen päivämäärä. 
    • Yhteenveto sairaustiedoista ja sairauden ennusteesta  
      • Kerro, miten mielenterveyden häiriön diagnoosiin tai diagnooseihin on päädytty ja mikä on häiriön ennuste hyvän hoidon ja kuntoutuksen myötä.  
         
  4. Toimintakyky 
    • Kuvaa mielenterveyden häiriön vaikutuksia potilaan toimintakykyyn arjessa. 
    • Kirjaa tiedot potilaan kyvystä selviytyä arjen toimintojen eli työn, opiskelun, vapaa-ajan ja harrastusten fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja kognitiivisista vaatimuksista. Kerro, miten potilas selviää arjen toiminnoista ja miten hän pystyy huolehtimaan itsestään ja muista.
       
  5. Työ- ja opiskelukyky 
    • Arvioi mielenterveyden häiriön vaikutusta potilaan työ- ja opiskelukykyyn. 
    • Arvioi, uhkaako mielenterveyden häiriö vielä alkuvaiheen hoidon jälkeen potilaan opiskelu- tai työkykyä, ja jos uhkaa, millä tavalla.  
       
  6. Tutkimus- ja hoitosuunnitelmat 
    • Kirjaa potilaan terveydentilasta, tutkimuksesta, hoidosta ja niiden järjestämisestä laadittu suunnitelma.  
    • Kirjaa myös tutkimuksen ja hoidon aikataulu sekä hoidon tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset.
       
  7. Arvio kuntoutustarpeesta ja kuntoutussuunnitelma 
    • Kirjaa selvitys siitä, miksi potilaan aikaisemmin saama hoito ja kuntoutus eivät ole olleet riittäviä. 
    • Arvioi kuntoutuksen tarvetta, soveltuvuutta ja oikea-aikaisuutta. 
      • Onko kuntoutuspsykoterapia perustellusti tarpeen potilaan opiskelu- tai työkyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi? 
      • Onko kuntoutuspsykoterapia oikea-aikaista? 
      • Kykeneekö potilas hyötymään kuntoutuspsykoterapiasta? 
      • Onko potilas valmis muuttamaan toimintatapojaan? 
      • Millaiset työskentelyvalmiudet potilaalla on terapiaa varten? 
      • Kykeneekö potilas vastavuoroiseen keskusteluun? 
      • Pystyykö potilas käsittelemään tunteitaan hallitusti? 
    • Kirjaa ennusteesi opiskelu- ja työkyvyn saavuttamisesta kuntoutuspsykoterapian aikana. 
    • Kirjaa suosituksesi psykoterapiamuodosta (yksilö-, ryhmä-, perhe-, pari- tai kuvataidepsykoterapia tai nuoren musiikkiterapia).  
    • Kirjaa tarvittaessa suosituksesi 16–25-vuotiaan potilaan vanhempien ohjauskäynneistä.  
    • Kirjaa perustelusi erityisistä syistä silloin, kun potilas hakee uutta terapiajaksoa ja edellisen jakson päättymisestä on kulunut vähintään 5 vuotta. 
      • Uuden jakson myöntäminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun jokin menetys tai muu kielteinen elämäntapahtuma, psykososiaalisesti kuormittava elämäntilanne, opintojen loppuunsaattaminen, työelämään siirtyminen tai muu vastaava tapahtuma vaikeuttaa aiempaa mielenterveyden häiriötä tai aiheuttaa jonkin uuden mielenterveyden häiriön, joka uhkaa potilaan työ- tai opiskelukykyä. 
         
  8. Työkykyä koskevat johtopäätökset 
    • Valitse tarvittaessa työkykyä koskeva johtopäätös. 
    • Valitse vaihtoehto ”En ota kantaa”, jos sinulla ei ole riittäviä tietoja työkykyarvion tekemiseksi. 
    • Valitse vaihtoehto ”Pidän potilasta työkykyisenä”, jos mielenterveyden häiriö ei arviosi mukaan aiheuta työkyvyttömyyttä.
       
  9. Etävastaanotto 
    • Valitse ”Lausunto perustuu etävastaanottoon”, jos lausunto on tehty etävastaanotolla videoyhteyden avulla.  
       
  10. Muut lausuntoon liittyvät arvioinnit ja tutkimus- tai mittaustulokset 
    • Kopioi tarvittaessa tekstikenttään esimerkiksi muun terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio potilaan edellytyksistä psykoterapiatyöskentelyyn. 
       
  11. Lausunnon laatija ja allekirjoittaja 

Lue lisää 

 

Sivu päivitetty 1.10.2026