BC-lausunto sairauspäivärahaa varten 

Milloin asiakas tarvitsee BC-lausunnon sairauspäivärahaa varten? 

Asiakas tarvitsee BC-lausunnon viimeistään silloin, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 2 kuukautta ja sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu.  

BC-lausunto on tarpeen jo sairauden alkuvaiheessa, jos 

• sairaus on vaikea 
• sairauden aiheuttama työkyvyttömyysaika on pitkä 
• sairauden vaikutusta työ- tai toimintakykyyn on vaikea arvioida  
• potilas voisi hyötyä kuntoutuksesta.  

Hyvä tietää sairauspäivärahan myöntämisen perusteista 

Sairauspäivärahaa voivat saada työntekijät, yrittäjät, opiskelijat, työttömät ja muissa elämäntilanteissa olevat silloin, kun sairaus aiheuttaa kyvyttömyyttä tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella.  

Sairauspäivärahassa työkykyä arvioidaan suhteessa asiakkaan työn, ammatin tai opiskelualan vaatimuksiin (ns. ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmä). 

Lue lisää sairauspäivärahasta (Henkilöasiakkaat). 

Kuka voi laatia lausunnon? 

Lausunnon laatii lääkäri tai lääkärin tehtävissä toimiva lääketieteen kandidaatti.   

Työterveyshuollon lausunnon laatii työterveyslääkäri tai muu lääkäri, joka tuntee asiakkaan työolosuhteet.   

Näin laadit BC-lausunnon sairauspäivärahaa varten 

Kirjaa BC-lausuntoon seuraavat tiedot: 

1. Lausunnon tarkoitus 

   • Valitse lausunnon tarkoitukseksi sairauspäiväraha. 
   • Jos teet lausunnon samalla muiden etuuksien hakemista varten, valitse tarkoituksiksi myös muut etuudet. 
      
2. Olennaiset työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ja vammat tärkeysjärjestyksessä 

   • Täytä olennaiset, potilaan työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ja vammat ICD-koodeineen. Kela ei tarvitse tietoja sairauksista, jotka eivät vaikuta potilaan työ- ja toimintakykyyn. 
   • Kirjaa sairaudet tai vammat tärkeysjärjestyksessä eli ensimmäiseksi eniten työ- ja toimintakykyyn vaikuttava sairaus tai vamma.  
      
3. Sairaustiedot 

   • Esitiedot 
     • Täytä esitietoihin potilaan nykyiseen sairauteen tai pääasialliseen terveysongelmaan liittyvät tiedot. Näitä ovat esimerkiksi 
       • sairauden tai terveysongelman alkaminen ja kulku 
       • potilaan kertomat subjektiiviset oireet 
       • sairauden aikaisemmat vaiheet ja hoidot. 
   • Kliinisen tutkimuksen päivämäärä  
     • Kirjaa viimeisimmän kliinisen tutkimuksen päivämäärä. Jos potilasta on tutkittu jo aiemmin, kerro tutkimuskerroista esitiedoissa (sairauden kulku).  
   • Nykytila 
     • Kirjaa, milloin ja miten statustutkimus on tehty. Kirjaa esimerkiksi tieto siitä, onko tutkimus tehty läsnä- vai videovastaanotolla. Työkykyarvion tekeminen edellyttää, että potilas tutkitaan joko läsnä- tai videovastaanotolla. Pelkkä chattiyhteys ei täytä työkykyarvion vaatimuksia. 
     • Kirjaa tiedot potilaan nykytilaa koskevasta kliinisestä tutkimuksesta ja haastattelusta.  
   • Tutkimukset ja mittaukset 
     • Kirjaa muiden lausunnon tarkoituksen kannalta olennaisten tutkimusten ja mittausten tulokset. Näitä ovat esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulokset. 
     • Kirjaa tarvittaessa potilaan pituus (cm), paino (kg), painoindeksi (kg/m2) ja painon mittaamisen päivämäärä. 
   • Yhteenveto sairaustiedoista ja sairauden ennusteesta  
     • Kerro, miten diagnoosiin tai diagnooseihin on päädytty ja mikä on sairauden ennuste hyvän hoidon ja kuntoutuksen myötä.  
        
4. Toimintakyky 

   • Kuvaa sairauden tai vamman vaikutuksia potilaan toimintakykyyn arjessa. 
   • Kirjaa tiedot potilaan kyvystä selviytyä arjen toimintojen eli työn, opiskelun, vapaa-ajan ja harrastusten fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja kognitiivisista vaatimuksista. Kerro, miten potilas selviää arjen toiminnoista ja miten hän pystyy huolehtimaan itsestään ja muista.  
   • Kirjaa sairauden tai vamman aiheuttama muutos toimintakyvyssä. 
      
5. Työ- ja opiskelukyky 

   • Kirjaa potilaan nykyinen työ tai ammatti. 
     • Kuvaa työ tai ammatti riittävällä tarkkuudella, koska työkykyä arvioidaan yleensä suhteessa potilaan omaan työhön.  
     • Jos potilas on työttömänä, arvioi hänen työkykyään suhteessa sellaisiin töihin, joista hän on jäänyt työttömäksi tai joita hän hakee. 
     • Jos potilas on opiskelija, kerro, miten sairaus vaikuttaa hänen kykyynsä suorittaa opintojaan ja selviytyä niihin liittyvistä tehtävistä. 
   • Kirjaa tarvittaessa potilaan työnantaja tai työnantajat. 
   • Kirjaa tarvittaessa potilaan työ- ja koulutushistoria. 
     • Kela tarvitsee tiedot työ- ja koulutushistoriasta tavanomaisen työn määrittämiseksi esimerkiksi silloin, jos potilas on työttömänä tai hän on ollut pitkään työelämän ulkopuolella. 
     • Tiedot voivat olla hyödyllisiä myös kuntoutustarpeen arvioinnissa. 
   • Arvioi sairauden vaikutusta potilaan työ- tai opiskelukykyyn ja laadi suunnitelma työhön tai opiskelemaan palaamisesta.  
      
6. Tutkimus- ja hoitosuunnitelma 

   • Kuvaa potilaan terveydentilasta sekä tutkimuksesta, hoidosta ja niiden järjestämisestä laadittu suunnitelma.  
   • Kuvaa myös tutkimuksen ja hoidon aikataulu sekä hoidon tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset. 
      
7. Arvio kuntoutustarpeesta ja kuntoutussuunnitelma 

   • Arvioi potilaan tarve ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen.  
     • Arvioi, onko kuntoutus tarpeen potilaan työ- ja toimintakyvyn kohentamiseksi tai ylläpitämiseksi. Ota arviossasi huomioon sairauden hoidollinen vaihe. 
   • Kirjaa tarvittaessa potilaan kuntoutusta ja sen järjestämistä koskeva suunnitelma. 
      
8. Työkykyä koskevat johtopäätökset 

   • Valitse työkykyä koskeva johtopäätös. Voit 
     • suosittaa potilaalle sairauspäivärahaa tietylle aikavälille tai toistaiseksi 
     • valita vaihtoehdon ”En ota kantaa potilaan työkykyyn”, jos sinulla ei ole riittäviä tietoja työkyvyn arvioimiseksi 
     • valita vaihtoehdon ”Pidän potilasta työkykyisenä”, jos sairaus ei arviosi mukaan aiheuta työkyvyttömyyttä. 
        
9. Etävastaanotto 

   • Valitse ”Lausunto perustuu etävastaanottoon”, jos lausunto on laadittu pelkästään etävastaanoton perusteella. 
   • Huomaa, että etävastaanotolla laadittua lausuntoa koskevat samat tieto- ja laatuvaatimukset kuin läsnävastaanotolla laadittua lausuntoa. 
      
10. Muut lausuntoon liittyvät arvioinnit ja tutkimus- tai mittaustulokset 

    • Kopioi tarvittaessa tekstikenttään muut lausuntoon liittyvät arvioinnit, tutkimukset ja selvitykset, esimerkiksi neuropsykologin lausunto tai erikoislääkärin konsultaatiovastaus.  
       
11. Lausunnon laatija ja allekirjoittaja 

    • Tarkista ja täydennä tietoja tarvittaessa.  
      • Yleensä lausunnon allekirjoittaa sen laatija. Silloin lausuntoon tulee vain yhden lääkärin tiedot. 
      • Jos lausunnon laatija on estynyt allekirjoittamasta lausuntoa tai toimii toisen lääkärin ohjauksessa, voi myös toinen lääkäri tarkistaa, muokata ja allekirjoittaa lausunnon. Silloin lausuntoon tulee kummankin lääkärin tiedot. 
    • Tallenna ja allekirjoita lausunto. Lue, miten lausunto allekirjoitetaan. 
    • Pyydä potilaalta lupa ja välitä lausunto Kelaan. Lue, miten lausunnon voi toimittaa muilla tavoilla

Milloin asiakkaalle kannattaa ehdottaa kuntoutusta? 

Asiakkaalle kannattaa ehdottaa kuntoutusta sairauden ja työkyvyttömyyden alusta asti. Terveydenhuollon ja Kelan täytyy selvittää jo sairauspäivärahakauden aikana, millaiset edellytykset asiakkaalla on kuntoutua takaisin työelämään tai opintoihin ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen avulla. Tässä tukena ovat sairauspäivärahakauden tarkistuspisteet. 

Löydä asiakkaallesi sopiva kuntoutus (Henkilöasiakkaat).

Lue lisää