Isyysraha – laskettu aika ennen 4.9.2022 | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Isyysraha – laskettu aika ennen 4.9.2022

Tämä sivu koskee perhettäsi, jos

  • lapsen laskettu aika oli ennen 4.9.2022
  • adoptiolapsi otettiin hoitoon 30.7.2022 tai sitä ennen.

Tutustu vanhempainpäivärahoihin, jos lapsen laskettu aika oli 4.9.2022 tai sen jälkeen.

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää enintään 2 jaksossa sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut.

Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan kerralla enemmän kuin yksi, isyysrahakausi pitenee 18 arkipäivää jokaisesta samanaikaisesti syntyneestä tai adoptoidusta lapsesta. Kahdesta lapsesta isyysrahaa voi siis saada 72 arkipäivää, kolmesta 90 arkipäivää ja neljästä tai useammasta lapsesta 105 arkipäivää. Isyysrahakauden pidennys edellyttää, että äidin vanhempainpäivärahakausi alkaa tai adoptiolapset on otettu hoitoon 1.4.2019 tai sen jälkeen.

Esimerkki

Kaksosten isä voi pitää äidin äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysvapaata 1-36 arkipäivää ja loput vapaat enintään kahdessa jaksossa sen jälkeen. Jos kaksosten isä pitää äidin äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysvapaata molemmista lapsista 18 arkipäivää eli yhteensä 36 arkipäivää, voi hän pitää loput 36 arkipäivää enintään kahdessa jaksossa äidin vanhempainrahakauden jälkeen.

Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:

Isyysvapaan ajankohta

Voit aloittaa isyysvapaasi, kun vauva syntyy. Halutessaan isä voi pitää kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaat on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi on 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.

Voit pitää isyysvapaan kerralla tai jakaa sen jaksoihin. Isyysvapaasta äidin kanssa yhtäaikaisesti pidettävät 1–18 arkipäivää voit jakaa enintään 4 jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voit jakaa enintään 2 jaksoon. Isän vapaita ei voi siirtää äidille.

Jos isä esimerkiksi hakee vanhempainrahakauden jälkeistä isyysrahaa maanantaista perjantaihin ja seuraavalla viikolla uudelleen maanantaista perjantaihin, on isä käyttänyt molemmat 2 jaksoa, vaikka ei ole käyttänyt kaikkia päiviä. Tämä johtuu siitä, että lauantai on päivärahapäivä, vaikka isä olisi muuten lauantaina vapaalla omasta työstään.

Huomaa, että isyysrahajakso keskeytyy myös silloin, jos isä työskentelee vaikkapa yhden arkipäivän keskellä isyysvapaata. Sunnuntaisin tai arkipyhinä tehty työ ei keskeytä isyysrahajaksoa. 

Monikkoperheen isä ja useamman lapsen kerralla adoptoinut voi käyttää isyysrahakauden pidennyksen joko kokonaan tai osittain äitiys-ja vanhempainrahakauden aikana tai vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysrahakauden pidennys ei vaikuta edellä kerrottujen jaksojen lukumäärään.

Esimerkki

Kaksosten isä voi pitää äidin äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysvapaata 1-36 arkipäivää ja loput vapaat enintään kahdessa jaksossa sen jälkeen. Kolmosten isä voi pitää vastaavasti äidin äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysvapaata 1-54 arkipäivää.

Jos pidät isyysvapaasi vasta vanhempainrahakauden jälkeen, lapsi voi olla päivähoidossa ennen isyysvapaata. Ilmoita lapsen poissaolosta päivähoitopaikkaan / päiväkotiin viimeistään kaksi viikkoa ennen isyysvapaajakson alkamista. Sama päiväkotipaikka säilyy isyysvapaan ajan. Lapsi ei kuitenkaan voi olla isyysvapaan aikana päivähoidossa. Perheen muut lapset voivat olla päivähoidossa isyysvapaan aikana.

Huomioi, että vanhempainrahakauden jälkeen saatu isyysraha vaikuttaa hoitorahaan. Tutustu tarkemmin, miten isyysvapaa vaikuttaa lasten kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen.

Isyysvapaan ajalta isyysrahaa

Isyysvapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa. Jos olet työ- tai virkasuhteessa, selvitä maksaako työnantajasi palkkaa isyysvapaan ajalta. Tarvitset tiedon isyysrahahakemukseen. Voit hakea isyysrahaa myös, jos olet esim. yrittäjä, työtön tai opiskelija.   

Ilmoita isyysvapaasta työnantajallesi viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen. Joskus synnytyksen yhteyteen suunnitellun vapaan ajankohtaa on tarpeen muuttaa esimerkiksi siksi, että lapsi syntyy etuajassa tai siksi, että lapsi, äiti tai isä sairastuvat. Silloin saat muuttaa isyysvapaan ajankohdan ilmoittamalla tästä työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Hae Kelasta isyysrahaa vasta kun lapsi on syntynyt ja tiedät, milloin aiot pitää isyysvapaata. Hae isyysrahaa joko yhtäjaksoiselle ajalle tai useammalle lyhyemmälle jaksolle, jos jaat isyysvapaasi eri ajankohtiin. Isyysrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isä voi itse päättää, miltä päiviltä hakee isyysrahaa. Esimerkiksi lauantai on isyysrahapäivä vain, jos isä niin itse haluaa.

Voit selvittää arkipäivien laskurilla isyysvapaan päättymispäivän tai isyysvapaapäivien määrän tarkasteltavalla ajanjaksolla. Ilmoita laskuriin isyysvapaan alkamispäivä ja isyysvapaapäivien lukumäärä tai isyysvapaan päättymispäivä.

Jos työnantaja maksaa isälle palkkaa isyysvapaan ajalta, isyysraha maksetaan tällöin työnantajalle. Jos isyysvapaaseen sisältyy palkallisia vapaapäiviä, maksetaan isyysraha myös näiltä päiviltä työnantajalle. Esimerkiksi jos palkallinen isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli ja lauantai on palkallinen vapaapäivä, maksetaan isyysraha myös lauantailta työnantajalle. Tällöin myös lauantai kuluttaa isän isyysrahapäiviä.

Oikeus isyysrahaan

Saat isyysrahaa, jos olet avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa ja osallistut lapsen hoitoon. Voit saada isyysrahaa, vaikka asuisitte tilapäisesti eri osoitteissa, jos erossa asuminen johtuu esim. työtilanteesta eikä välien rikkoutumisesta.

Voit saada isyysrahaa myös, vaikka et ole lapsen äidin kanssa avo- tai avioliitossa, jos vastaat lapsen hoidosta. Sinun ei tarvitse asua lapsen kanssa, vaan riittää, että hoidat lasta isyysvapaan ajan.

Isyysrahan ehtona on, että olet ollut sairausvakuutettu Suomessa vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Tähän vakuutusaikaan voidaan laskea mukaan aikaa, jolloin olet ollut vakuutettuna toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Israelissa. Jos muutat Suomeen ulkomailta, lue lisää osiosta Ulkomailta Suomeen.

Isällä oikeus vanhan ja uuden lain mukaisiin vanhempainpäivärahoihin

Isä voi käyttää vanhan lain mukaisia isyysrahapäiviä samaan aikaan, kun äiti saa raskaus- tai vanhempainrahaa uudesta lapsesta. Samaan aikaan käytettävien päivien lukumäärää ei tässä tilanteessa ole rajoitettu, mutta isyysrahajaksoja saa olla korkeintaan kaksi sen jälkeen, kun äidin vanhempainpäivärahakausi edellisestä lapsesta on päättynyt.

Jos isyysrahajakso alkaa äidin vanhempainrahakaudella ja päättyy sen jälkeen, on yksi vanhempainrahakauden jälkeinen jakso käytetty, vaikka isyysraha maksettaisiin ilman katkosta. Päivät täytyy käyttää siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2 vuotta. 

Eri lapsesta käytettävät isyysrahapäivät eivät kuluta yhtä aikaa käytettävien vanhempainpäivärahapäivien kiintiötä. Huomaa, että samalta ajalta ei kuitenkaan voi saada sekä isyysrahaa edellisestä lapsesta että vanhempainrahaa uudesta lapsesta. 

Esimerkki isyysrahapäivien käytöstä edellisestä lapsesta

Perheessä on kaksi lasta, joista ensimmäinen on syntynyt syyskuussa 2021. Perheen toinen lapsi syntyy lokakuussa 2022. Synnyttävä vanhempi on perheen toisesta lapsesta ensin raskausvapaalla 40 raskausrahapäivää, joiden jälkeen hän pitää 160 vanhempainrahapäivää neljässä osassa, aina 40 päivää kerrallaan.

Toinen vanhempi pitää samasta lapsesta omat 160 vanhempainrahapäiväänsä kolmessa osassa: 18, 45 ja 97 päivää. Näiden jälkeen hän pitää vielä ensimmäisestä lapsesta 40 isyysrahapäivää, jotka ovat vielä käyttämättä. Nämä päivät hän pitää samaan aikaan puolisonsa kanssa.


 

Monimuotoiset perheet

Jos adoptoit ulkomailta ja käytät adoptiossa kansainvälistä adoptiopalvelunantajaa, voit saada isyysrahaa, kun sinulla on palvelunantajan todistus lapsen hoitoon ottamisesta. Voit hakea Kelasta isyysrahaa ja pitää isyysvapaata samoin ehdoin kuin biologiset isät. Isyysrahaa voidaan maksaa siitä päivästä alkaen, kun saat adoptiolapsen hoitoosi. Voit itse päättää, aloitatko isyysvapaan heti ensimmäisestä lapsen hoitoon ottamisen päivästä alkaen vai pidätkö isyysvapaan vasta myöhemmin. Adoptioisän oikeus isyysrahaan päättyy, kun adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.

Adoptioisällä on oikeus isyysrahaan myös sateenkaariperheissä, kun perheeseen adoptoidaan lapsi perheen ulkopuolelta.

Isyysrahaa ei koroteta, vaikka perheeseen syntyisi kerralla useampi kuin yksi lapsi.

Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan kerralla useampi lapsi, voit saada isyysrahaa toisesta ja sitä seuraavista lapsista 18 arkipäivää pidempään. Kahdesta lapsesta isyysrahaa voi siis saada 72 arkipäivää (54+18 arkipäivää), kolmesta 90 arkipäivää (54+18+18 arkipäivää) ja neljästä tai useammasta lapsesta 105 arkipäivää (54+18+18+15 arkipäivää), joka on isyysrahapäivien enimmäismäärä.

Molemmat vanhemmat voivat olla kotona hoitamassa lapsia syntymän jälkeen. Monikkoperheen isä tai useamman lapsen kerralla adoptoinut voi käyttää isyysrahakauden pidennyksen joko kokonaan tai osittain äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana enintään 4 jaksossa tai vanhempainrahakauden jälkeen enintään 2 jaksossa.

Tällöin esimerkiksi kaksosperheen isä voi pitää halutessaan 36 arkipäivää (18+18 arkipäivää) eli 6 viikkoa isyysvapaata yhtä aikaa äidin kanssa. Isä voi halutessaan jakaa nämä isyysrahapäivät enintään 4 jaksoon. Kolmosten isä voi pitää vastaavasti äidin äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysvapaata halutessaan 54 arkipäivää enintään 4 jaksossa.

Isä voi pitää loput isyysvapaasta myöhemmin, mutta ei yhtä aikaa äidin kanssa.

Jos pidät isyysvapaasi vasta vanhempainrahakauden jälkeen, lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa ennen isyysvapaata. Ilmoita lapsen poissaolosta varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään 2 viikkoa ennen isyysvapaajakson alkamista. Sama varhaiskasvatuspaikka säilyy isyysvapaan ajan. Lapsi ei kuitenkaan voi olla isyysvapaan aikana varhaiskasvatuksessa. Perheen muut lapset sen sijaan voivat olla varhaiskasvatuksessa isyysvapaan aikana.

Ota huomioon, että vanhempainrahakauden jälkeen saatu isyysraha vaikuttaa hoitorahaan. Tutustu tarkemmin, miten isyysvapaa vaikuttaa lasten kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen.

Biologisen äidin avio- tai avopuolisolla tai adoptioäidin aviopuolisolla on myös oikeus isyysrahaan sukupuolesta riippumatta. Puolison isyys- ja vanhempainrahaoikeus ei edellytä sitä, että hän on adoptoinut kumppaninsa lapsen.

Lapsen biologisella isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan vain silloin, kun isä vastaa lapsen hoidosta. Miesparin perheessä lapsen biologisen isän puolisolla ei ole oikeutta isyysrahaan.

Perhemuotosi ei vaikuta isyysrahaan.

Jos vastaat lapsen hoidosta, voit saada isyysrahaa, vaikka et ole lapsen äidin kanssa avo- tai avioliitossa. Sinun ei tarvitse asua lapsen kanssa, vaan riittää, että hoidat lasta isyysvapaan ajan.

Muita tilanteita isyysrahan aikana

Isyysvapaa on lapsikohtainen. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi lapsi, isä voi pitää aiemmasta lapsesta pitämättä olevia isyysrahapäiviä yhtäjaksoisesti enintään 24 arkipäivää samaan aikaan, kun äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla uuden lapsen perusteella. Isyysvapaat aiemmasta lapsesta on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi on 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.

Uuteen lapseen perustuvia isyysrahapäiviä voi äidin kanssa samanaikaisesti pitää enintään 18 arkipäivää. Yhteensä isä voi siis pitää enintään 42 isyysrahapäivää samanaikaisesti äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa. Isyysrahaa voi saada kerrallaan kuitenkin vain yhdestä lapsesta.

Isyysrahan saaminen edellyttää, ettet opiskele päätoimisesti tai työskentele isyysvapaan aikana. Työskentely sunnuntaisin ja arkipyhinä on kuitenkin sallittua, sillä isyysrahaa maksetaan vain arkipäiviltä.

Työskentelyä on kaikki ansiotyö, myös esim. kotona tehtävä etätyö ja päivystys- ja varallaoloaika. Työskentelyä on tämän lisäksi myös esim. työskentely omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, maa- tai metsätaloustyö, itsenäinen tieteellinen työ ja luottamustehtävän hoitaminen, kun se liittyy omaan työhön tai siitä maksetaan palkkiota. Omaishoitajana tai perhehoitajana toimiminen katsotaan myös ansiotyöksi.

Sivu päivitetty 28.9.2023

Mitä mieltä olet sivusta?