203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

(E84.0, J41–J45, P27.1)

Potilailla, joiden sairaus on selkeästi keuhkojen toimintakokeiden avulla osoitettu, hyväksytään potilasta pitkäaikaisesti hoitavan yleislääkärin tutkimukseen perustuva lausunto. Muiden potilaiden lausuntojen edellytetään perustuvan keuhkosairauksien ja allergologian, sisätautien tai lastentautien erikoislääkärin tai näiden alojen erikoissairaanhoidon yksikön tutkimuksiin.

Krooninen keuhkoastma

Lausunnossa tulee esittää sairauden kehitys, kliininen taudinkuva, keuhkojen toimintakokeiden tulokset, mahdolliset hengitysteiden eosinofiiliseen tulehdukseen viittaavat löydökset ja hyvän hoitokäytännön mukainen hoitosuunnitelma. Keuhkoputkien altistuskokeiden ja allergiatutkimusten tulokset voivat täydentää lausuntoa.

Keuhkoastmaa pidetään erityiskorvaukseen oikeuttavana vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena sekä lapsilla että aikuisilla, kun säännöllinen keuhkoputkien tulehdusta vähentävä lääkitys on kestänyt vähintään 6 kuukautta ja jatkuu edelleen.

Keuhkoastman diagnoosi varmistetaan osoittamalla keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen keuhkojen toimintakokeilla. Astmalle diagnostisia löydöksiä aikuisella ja 7 vuotta täyttäneellä lapsella ovat seuraavat keuhkofunktiomuutokset, kukin erikseen:

  • Uloshengityksen huippuvirtauksen vuorokausivaihtelu (PEF-vuorokausivaihtelu) on kahden viikon seurannassa toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 20 % verrattuna kyseisen vuorokauden aamu- ja ilta-arvojen keskiarvoon
  • PEF:n vuorokausiseurannan aikana PEF-arvo suurenee keuhkoputkia avaavan lääkityksen vaikutuksesta toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 15 % (aikuisella kuitenkin vähintään 60 l/min) lähtöarvoon verrattuna
  • Bronkodilataatiokokeessa sekuntikapasiteetti (FEV1) tai nopea vitaalikapasiteetti (FVC) suurenee vähintään 12 % ja vähintään 200 ml lähtöarvoon verrattuna
  • Kortikosteroidihoitokokeessa FEV1 suurenee vähintään 15 % ja 200 ml tai keskimääräiset PEF-arvot suurenevat usean vuorokauden mittausjakson aikana (mieluiten 5 vuorokautta ennen lääkitystä ja 5 viimeistä vuorokautta) keskimäärin vähintään 20 %
  • Histamiini- tai metakoliinialtistuskokeessa keuhkoputkien supistumisherkkyys on aikuisella tai 12 vuotta täyttäneellä lapsella vaikea tai keskivaikea
  • Fyysisessä rasituskokeessa PEF tai FEV1 pienenee vähintään 15 % lähtötasosta.

Lapsen krooninen keuhkoastma

Kouluikäisen (7-vuotiaan ja sitä vanhemman) lapsen astma todetaan samoin perustein kuin aikuisen.

Alle kouluikäisen (alle 7-vuotiaan) lapsen astman diagnoosi tulee mahdollisuuksien mukaan varmentaa keuhkojen toimintakokein. Keuhkojen toiminnan tutkiminen toimintakokein onnistuu yleensä 5 – 6 ikävuoden jälkeen. Toimintakokeiden tulokset tulee esittää lausunnossa. Alle 3-vuotiaan lapsen astmadiagnoosi perustuu oireisiin ja kliinisiin löydöksiin. Pikkulapsella, jonka diagnoosin asettamisessa joudutaan turvautumaan oireisiin ja kliinisiin löydöksiin, astmaan viittaavat toistuva uloshengityksen vinkuna ja toistuvat hengitysvaikeuskohtaukset sekä oireiden lievittyminen keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä. Astmadiagnoosia tukevia piirteitä ovat keuhkoputkia laajentavan lääkkeen säännöllinen tarve useammin kuin kahdesti viikossa ja merkitsevää lääkityksen lisäystä vaativat hengitysvaikeuskohtaukset, jotka toistuvat useammin kuin kuuden viikon välein.

Pikkulapsilla, joilla hengitysvaikeuskohtauksia esiintyy lääkärin toteamana 2 – 3 kertaa vuoden aikana, voidaan astmadiagnoosin tukena käyttää myös astman riskitekijöihin perustuvaa kliinistä indeksiä. Tällöin astman todennäköisyyttä lisäävät yhden ns. pääkriteerin toteaminen tai kahden ns. sivukriteerin toteaminen. Pääkriteerit ovat (1) astma potilaan isällä tai äidillä, (2) lääkärin potilaalla toteama atooppinen ihottuma ja (3) IgE-välitteinen ruoka-allergia. Sivukriteerit ovat (1) lääkärin toteama allerginen nuha, (2) hengityksen vinkuna muulloin kuin infektion yhteydessä ja (3) veren eosinofiilisten granulosyyttien osuus yli 4 %. Jos hengitysvaikeuskohtauksia esiintyy vähintään neljästi vuodessa, on säännöllinen keuhkoputkien tulehdusta vähentävä lääkitys aiheellinen.

Pikkulapsella erikoismenetelmää (esimerkiksi oskillometriaa) käyttäen todettu vaihteleva keuhkoputkien ahtautuminen tai erikoismenetelmällä todettu eosinofiiliseen hengitystietulehdukseen viittaava uloshengitysilman kohonnut typpioksidipitoisuus ovat lisätietoja, jotka voivat täydentää arviota.

Erityiskorvausoikeuden myöntäminen edellyttää lapsilla aikuisten tapaan edeltävää 6 kuukauden säännöllistä keuhkoputkien tulehdusta vähentävää lääkitystä. Alle 16-vuotiaille astmalääkkeiden erityiskorvausoikeus myönnetään kerralla enintään 5 vuodeksi, alle 3-vuotiaille kuitenkin kerralla enintään 2 vuodeksi.

Vaikea keuhkoahtaumatauti ja muut vaikeat obstruktiiviset keuhkosairaudet

Oikeus erityiskorvaukseen voidaan myöntää kroonisen keuhkoastman lisäksi myös eräissä muissa vaikea-asteisissa kroonisissa obstruktiivisissa keuhkosairauksissa.

Näihin sairauksiin kuuluvat kystinen fibroosi, erikoissairaanhoidossa todettu lasten bronkopulmonaalinen dysplasia, vaikea keuhkoahtaumatauti (COPD) ja muut vaikeat krooniset tarkemmin määrittelemättömät keuhkoputken ahtaumat.

Kystisessä fibroosissa ja bronkopulmonaalisessa dysplasiassa erityiskorvausoikeuden myöntämiseksi riittää erikoissairaanhoidossa osoitettu tai alan erikoislääkärin osoittama sairaus ja hoidon tarve.

Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ja muissa vaikeissa tarkemmin määrittelemättömissä keuhkosairauksissa erityiskorvausoikeus voidaan myöntää seuraavissa tapauksissa:

  • sekuntikapasiteetti (FEV1) on pysyvästi alle 40 % viitearvosta tai
  • FEV1 on pysyvästi alle 50 % viitearvosta ja potilaalla on keuhkoputkia laajentavan lääkityksen aikana ollut sairaalahoitoa vaatinut pahenemisvaihe tai keuhkoputkia laajentavan lääkityksen aikana yhden vuoden kuluessa vähintään kaksi peroraalista kortikosteroidihoitoa tai antibioottihoitoa vaatinutta keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihetta.

Lausunnossa edellytetään kuvattavan asianmukaiset diagnostiset tutkimukset ja hyvän hoitokäytännön mukainen hoitosuunnitelma.

Edellä esitettyjen ehtojen mukainen vaikea keuhkoahtaumatauti ja muu vaikea tarkemmin määrittelemätön keuhkosairaus sekä kystinen fibroosi ja bronkopulmonaalinen dysplasia ovat itsessään vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia, joiden lääkityksen erityiskorvausoikeus myönnetään edellä esitettyjen ehtojen täyttyessä edellyttämättä edeltävää 6 kuukauden lääkehoitoa.

Lääkeaine Korvausnumero
Muut tähän sairauteen liittyvät korvausoikeudet
Dornaasi alfa (rajoitettu peruskorvaus) 304
Omalitsumabi (rajoitettu peruskorvaus) 344
Roflumilasti (rajoitettu peruskorvaus) 348
Levofloksasiini-sumutinliuos (rajoitettu peruskorvaus) 385

Lisätietoja